Pro Puruvesi ry

Olet sivulla:   Etusivu Tapahtumat Jutut ja kuvat

Jutut ja kuvat

Kesälahden koulun Puruvesi-päivä 18.9.2017

 

 

Pro Puruvesi järjesti yhteistyössä Kesälahden koulun kanssa kuudesluokkalaisille 18.9.2017 Puruvesi-päivän. Se oli suunniteltu pidettäväksi jo toukokuun puolivälissä nykyisten kuudesluokkalaisten ollessa vielä viidesluokkalaisia. Hummonselällä oli kuitenkin tuolloin poikkeuksellisesti jäätä vielä edellisen viikon lopulla, joten Puruvesi-päivä siirrettiin sen vuoksi syksyyn. Nyt sää oli tapahtumalle hyvin suotuisa.

 

Kolmen koulun Puruvesi-päivät ovat osa FRESHABIT Puruveden ympäristökasvatusosiota, josta Pro Puruvesi hankkeessa vastaa. Kesälahden koulun Puruvesi-päivään osallistui 15 oppilasta ja kaksi opettajaa. Pro Puruveden puolelta järjestelyistä vastasi aiempi hallituksen jäsen Pentti Hiltunen ja Kesälahden koulun osalta kuudennen luokan opettaja Jaana Muhonen. Esityksistä ja rasteista vastasivat Pentti Hiltusen lisäksi Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen, lintumies Kimmo Martiskainen Keski-Karjalan Luonto ry:stä ja kalastaja Risto Ketolainen.

 

Puruvesi-päivä aloitettiin luokassa. Pentti Hiltunen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi päivän ohjelmasta sekä muisteli Puruvedellä tapahtuneita muutoksia vuosikymmenten aikana. Kuvassa oikealta Pentti Hiltunen, Jaana Muhonen ja Reijo Jantunen.

 

Pentti Hiltunen, Jaana Muhonen ja Reijo Jantunen avaamassa päivää

 

 

Kimmo Martiskainen kertoi Puruvedelle tyypillisistä linnuista. Kesän poikastuotto oli ollut erittäin heikko. Puruveden perinteiseen linnustoon kuulumaton merimetso oli nähty jo Hummonselälläkin. Tätä Puruvedellä yleistyvää näkyä eivät monet toivo.

 

Kimmo Martiskainen pitää esitelmää linnuista

 

 

Reijo Jantunen selvitti, mitä vesienhoitotöitä Puruvedellä FRESHABIT-hankkeessa on jo tehty ja tehdään. Sinilevä varotoimineen otettiin myös esille, kuten myös jokaisen tehtävissä olevat pienet vesienhoitoon liittyvät teot, esimerkiksi saippuan ja shampoon pitäminen loitolla Puruvedestä.

 

Reijo Jantunen pitämässä esitystään

 

 

Koululta siirryttiin linja-autolla Kesälahden kalasatamaan. Risto Ketolainen kertoi Kalasataman toiminnasta.

 

Risto Ketolainen esittelee Kalasatamaa

 

 

Sen jälkeen yksi ryhmä lähti Risto Ketolaisen kipparoimalla aluksella Hummonselälle. Itse tehty näkösyvyysmittaus antoi kaikille henkilökohtaisen muistikuvan siitä, miten kirkasta vesi Puruvedessä edelleen on. Näkösyvyyden mittauslevy näkyi 6-7 metrin syvyyteen. Talvella Hummonselällä näkösyvyys on yli kymmenen metriä. Kuvassa ryhmä lähdössä vesille ja toisessa kuvassa mittaamassa näkösyvyyttä.

 

Koululaisryhmä lähdössä Puruvedelle

Näkösyvyyden mittausta omakohtaisesti

 

 

Toisella rastilla oppilaat tutustuivat Kimmo Martiskaisen kanssa lintuihin Kesälahden kalasataman läheisyydessä. Rastien välillä paistettiin makkaroita laavulla. Päivä päättyi ”jätskihetkeen”. Niin makkarat kuin jäätelönkin tarjosi FRESHABIT-hanke.

 

Ruokatauko maastossa

 

 

Ensi vuoden Puruvesi-päivä muuttuu rakenteeltaan. Siihen sisällytetään vesienhoitorakenteisiin tutustuminen. Vesillä käynti kyllä säilyy.

 

 

 

Punkaharjun koulun Puruvesi-päivä 5.9.2017

 

 

Pro Puruvesi järjesti 5.9. klo 9 – 14 yhdessä Punkaharjun koulun kanssa FRESHABIT LIFE IP Puruveden ympäristökasvatusosioon kuuluvan Puruvesi-päivän. Tapahtumaan osallistui lähes 30 oppilasta ja kolme opettajaa. Pro Puruveden puolelta valmisteluista ja rastien pidosta vastasivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Paavo Jantunen, Anna-Maija Asikainen, Jaakko Eerikäinen sekä Hannu Kutvonen. Lisäksi apuna olivat Pertti Asikainen ja Irmeli Eerikäinen sekä vesikasveja ennakkoon kerännyt hallituksen jäsen Mikko Suonio.  

Päivä alkoi kokoontumisella klo 9.15 Punkasalmen keskustan lähellä Puruveden Pusunlahden rannalla sijaitsevan seurakuntatalon pihalle. Aamuvarhaisella oli pystytetty Pro Puruveden esittelyteltta esittelytauluineen, kalusteineen ja esitysjärjestelmineen. Pro Puruveden puheenjohtaja selvitti päivän ohjelman ja toteutustavan. Rasteja oli kolme, joten oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Kunkin ryhmän mukaan tuli yksi opettaja.  Kuvassa oppilaita, opettajia ja rastihenkilöstöä teltan edustalla.

 

Päivän avaus koko porukalle

 

 

Rasti 1 järjestettiin Pro Puruveden esittelyteltassa. Aluksi kerrottiin ison Puruveden kartan äärellä keskeistä yleistietoa Puruvedestä. Sen jälkeen näytettiin Itä-Savo -lehden ja Pro Puruveden yhdessä vuonna 2013 valmistama luontoelokuva Puruveden monet kasvot. Lopuksi puheenjohtaja esitteli Puruvedellä meneillään olevia vesiensuojelutoimia. Keskustelua käytiin myös Puruveden kaloista sekä sinilevän tunnistamisesta ja varotoimista. Shampoot ja saippuat todettiin sopivan saunaan, ei huuhdeltavaksi Puruveteen. Kuvassa yksi ryhmä kartan äärellä.

 

Puruvesi-tietoutta rastilla 1

 

 

Rasti 2 pidettiin ykkösrastin lähellä Pusunlahden rannalla. Teemana oli vesikasvien tunnistaminen. Rastin valmistelijat Anna-Maija Asikainen ja Mikko Suonio olivat varanneet runsaasti erilaisia Puruvedeltä löytyviä vesikasveja. Oppilaille selvitettiin myös, mitkä kasvit ilmentävät veden puhtautta ja mitkä ovat merkkejä rehevöitymisestä. Kumpiakin Puruvedeltä löytyy. Kuvassa yksi ryhmä tunnistusopissa.

 

Vesikasvien tunnistusta

 

 

Sen jälkeen kukin ryhmä pääsi Pusunlahden rannasta kalastamaan haravoilla vesikasveja ja tunnistamaan niitä.

 

Oppilaat matkalla vesikasveja metsästämään

 

 

Rasti 3 taisi olla monille kaikkein mieluisin. Nobelinniemen venesatamasta kukin ryhmä pääsi Jaakko Eerikäisen kipparoimalla isolla veneellä Puruvedelle. Osalle oppilaista tämä oli ensimmäinen kerta Puruvedellä tänä kesänä ja muutama ei ollut aiemmin vesillä Puruvedellä käynytkään. Kun aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja tuulikin oli varsin maltillista, oli Puruvesi parhaimmillaan.

 

Vesillä oli miellyttävää

 

 

Jokainen pääsi mittaamaan virallisilla näkösyvyyden mittauslevyillä näkösyvyyttä. Enanselän reunalla näkösyvyys oli reilut viisi metriä. Se ei ollut lähelläkään Puruveden huippunäkösyvyyttä, mutta antoi kullekin omakohtaisen mielikuvan Puruveden veden kirkkaudesta.

 

Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi läheisellä huoltoasemalla ”FRESHABIT-jätskit”.

Ensi vuonna Kerimäen, Punkaharjun ja Kesälahden koulujen Puruvesi-päivien ohjelman rakennetta tultaneen muuttamaan. Keskeiseksi tulee Puruvedellä käynnin ohessa tutustuminen FRESHABIT-hankkeessa valuma-alueille tehtäviin vesienhoitorakenteisiin.

 

  

 

Puruveden Muikun päivä 5.8.2017

 

 

Puruveden Muikun päivä järjestettiin Puruveden Kala-Harrien johdolla lauantaina 5.8. Kerimäellä. Kalastajatilan alue Puruveden Kirkkorannassa oli tapahtumalle mainio ympäristö. Taustalla näkyi sekä upeaa Puruvettä että venevajoista Matinniemen suuntaan aiempaa avarampi maisema jo ensimmäisenkin FRESHABIT-hankkeeseen sisältyneen niittokerran tuloksena, mutta myös Jouhenlahden kunnon surkeus valtavine heinikkoineen.

 

Kalastajatilan ranta

 

 

Pro Puruvesi oli yksi tilaisuuden järjestelyihin osallistuneista. Tapahtumassa oma FRESHABIT-infoon painottuva osastomme oli pääteltassa. Koko tapahtuman ajan pääsimme vastailemaan sekä FRESHABIT-hanketta että muuta Puruveden vesienhoitoa ja tilaa koskeviin kysymyksiin. Karttojen ja esitteiden lisäksi tietokone FRESHABIT Puruveden kotisivuineen oli mainio apu.

 

Pro Puruveden esittelyosastolla oli kuhinaa

 

 

Suurin vetonaula tuntui olevan Hotelli Punkaharjun johtajan, Saimi Hoyerin, ohjelmaan sijoitettu omakohtaisiin kokemuksiin ja tuntoihin liittyvä Puruvesi-aiheinen puhe. Ei jäänyt epäselväksi, miten suuri merkitys Puruvedellä on ollut ja on Putkiniemessä Puruveden rannalla asuvalle Saimi Hoyerille.

 

Saimi Hoyer veti yleisöä paikalle runsaasti

 

 

Tietenkin Puruveden Muikun päivään kuuluivat myös niin savumuikut kuin paistetut Puruveden muikut. Yleisömäärä tälle kesälle varsin kelvollisen sään ja Saimi Hoyerin siivittämänä yllätti muikun paistajat. Savumuikut loppuivat alkuunsa eikä paistettujakaan muikkuja läheskään kaikille Puruveden herkkua halunneille riittänyt.

 

Muikkuja jonotettiin hartaudella

 

 

Pro Puruvesi oli jo aiemmin miettinyt vuosittaisten Puruvesi-seminaarien rakenteen muuttamista maastopainotteisemmaksi, kun valuma-alueille alkaa syntyä vesienhoitorakenteita. Se saattaa merkitä myös toisenlaisia tilavalintoja ja mahdollisesti kumppaneita tapahtuman järjestelyihin. Kerimäellä Puruvesi-seminaarin ja Puruveden Muikun päivän järjestelyistä samanaikaisesti voisi löytyä molemmille sopivaa synergiaa. Tästäkin alustavasti Puruveden Muikun päivän yhteydessä keskusteltiin ja todettiin idea jatkokehityskelpoiseksi.

 

 

 

FRESHABIT Puruvesi-seminaari 29.7.2017

 

 

Vuoden 2017 Puruvesi-seminaari pidettiin lauantaina 29.7. klo 10-15 Ruokkeen Lomakylässä Puruveden rannalla. Seminaaripaikalta Hummonselälle avautuvat näkymät ovat upeinta Puruvettä.

 

Ruokkeen rantaa

 

 

Seminaari oli osa 1.1.2016 alkaneen ja 30.9. 2022 päättyvän FRESHABIT LIFE IP Puruveden tiedottamista. Pro Puruvedellä oli seminaarin valmistelu- ja järjestelyvastuu. Keskeiset Puruvedellä hankkeessa toimivat ja tuloksista vastuussa olevat selvittivät, mitä ovat tähän mennessä saaneet aikaan ja mitä lähiaikoina tekevät. Tärkein kohderyhmä oli Puruveden seudun vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä hankkeen seudulliset sidosryhmät. Kuvassa seminaariyleisöä.

 

Seminaariyleisöä

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen avasi seminaarin ja toivotti seminaariyleisön tervetulleeksi. Kyseessä oli seitsemäs Puruvesi-seminaari. Ensimmäinen pidettiin vuosi Pro Puruveden perustamisen jälkeen vuonna 2011. Reijo Jantusen mukaan seminaarien painopisteet kuvaavat hyvin Puruvesi-työn edistymistä. Ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin Puruveden historiaa. Sen jälkeen tärkeänä aiheena oli Puruveden tila. Vuosien 2013-2015 seminaareissa oli esiteltävinä jo suunnitelmia, mitä Puruveden vesienhoidossa pitäisi tehdä. Mukaan tuli vuonna 2014 FRESHABIT-hankkeen valmistelu. Nyt painopiste seminaarissa on siirtynyt konkreettisiin vesienhoitotoimiin. Reijo Jantunen korosti FRESHABIT Puruveden tärkeimmän tavoitteen olevan heikkenevän kehityksen pysäyttäminen viidellä kohdealueella ja edellytysten luominen tilanteen parantamiselle. Kuvassa Reijo Jantunen avaamassa seminaarin.

 

Reijo Jantunen avaa seminaarin

 

 

Aamupäivän ohjelmassa Etelä-Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen edustajat selvittivät erityisesti, miten valuma-alueilla tehtävät työt ovat käynnistyneet ja etenemässä. Esille tuli myös tarvittavan lähtötiedon hankkiminen tilannekuvan tarkentamiseksi sekä tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämiseksi sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulla olevat hoitokalastukset ja vesikasvillisuuden niitot.

 

Etelä-Savon ELY-keskus johtaa FRESHABIT-hanketta Puruvedellä. Aluekoordinaattori Pekka Sojakka selvitti hankkeen johtamista ja mm. lähtökohtatietojen hankintaa näytteiden ottoineen. Johtava asiantuntija Juha Maaranen puolestaan käsitteli mm. heidän vastuullaan olevan Jouhenjoen suualueen suuren kosteikon valmistelutilannetta, Kerimäen Kirkonkylän alueella Matinniemen niittoa sekä hoitokalastusta. Jouhenjoen suualueen kosteikon rakentamisesta tarjouskilpailu oli menossa. Tavoitteena on saada rakentaminen käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Matinniemen niitto jatkuu toisella niittokerralla samalla alueella kuin viime vuonna. Uusia muutaman hehtaarin alueita tulee mukaan niittoalueeseen Matinniemen itärannalta. Viime syksynä alkanut hoitokalastus Ristilahti-Haudanlahti-Mehtolanlahti alueella jatkuu. Hoitokalastuksen aloittamista Savonlahden alueella ja Kuonanjärvessä harkitaan. Pekka Sojakan ja Juha Maarasen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Pekka Sojakka pitämässä esitystään

Juha Maaranen esittelee omaa osuuttaan 

 

 

Seuraavana oli vuorossa johtava asiantuntija Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. He ovat vastuussa valuma-aluesuunnittelusta sekä kohdealueella 4 Hummonselän pohjoispään valuma-alueilla, että kohdealueella 5 Ristilahden-Haudanlahden valuma-alueilla. Suunnittelu valmistuu lokakuuhun mennessä. Ensimmäisiä valuma-aluetöitä käynnistynee jo syksyn aikana. Kohdealueella 4 valuma-aluerakenteiden toteuttamisvastuu jakautuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kesken. Vastuuosapuolet sopivat keskinäisestä yhteistoiminnastaan. Kohdealueen 5 Pohjois-Karjalan puoleisista valuma-aluerakenteista vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Paula Monosen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Paula Mononen esittelemässä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tekemisiä

 

 

Mittavin vastuu valuma-aluetöistä on Suomen metsäkeskuksella. Heidän vastuullaan on kokonaan kohdealueen 2 (Savonlahti) ja kohdealueen 3 (Hautalahti-Pajuselän pohjoisosa) valuma-alueen rakenteet sekä pääosa kohdealueen 1 (Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi) rakenteista, osia kohdealueen 4 (Ketolanlahti-Suokonlahti-Hummonlahti) valuma-alueesta ja kokonaan kohdealueen 5 (Ristilahti-Naaranlahti-Susiniemi) Etelä-Savon puoleinen osa ja Pohjois-Karjalan puolelta Lessinpuron valuma-alue. Luonnonhoidon asiantuntija Seppo Ollikainen selvitti, miten heidän vastuullaan olevat työt edistyvät. Putkiniemessä yksi kosteikkokokonaisuus valmistui jo viime syksynä. Työt ovat käynnistyneet tai käynnistymässä Lessinpurolla, Naaranlahdella ja Lautalahdella. Suunnittelu on varsin valmis heidän vastuullaan olevilla valuma-alueilla pl. kohdealue 2, jossa suunnittelu valmistuu ensi vuonna. Suomen metsäkeskuksella on valmisteilla myös uusia metsien hoitoon liittyviä suosituksia, joilla vähennetään vesistöihin tulevaa kiintoainetta ja ravinteita. Seppo Ollikaisen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Seppo Ollikaisen esitystä

 

 

Lounaalla oli tarjolla Puruveden muikuista todella maistuvaa muikkukeittoa. Sen jälkeen ennen kahvitaukoa olivat vuorossa Luonnonvarakeskuksesta Enonkoskelta tutkija Irma Kolari, Metsähallituksen luontopalveluiden Itä-Suomen Puistoalueelta Savonlinnasta suunnittelija Tiina Linsen ja Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen sekä seminaariin tervehdyksen tuoneet kansanedustaja Kari Kulmala ja Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela.

 

Tutkija Irma Kolari käsitteli hankkeeseen sisältyviä muikun, siian ja harjuksen poikastutkimuksia. Niitä on tehty sekä viime, että tänä vuonna. Viime vuonna harjuksen poikasia tavattiin hyvin vähän. Tänä vuonna tulos oli parempi. Muikun poikastuotto ei vaikuttanut Hummonselän tulosten perusteella erityisen hyvältä. Tulosten tarkempi analysointi jatkuu. Kohdealueella 1 Kerimäen Kirkonkylän läheisellä vesialueella ja kohdealueella 4 Hummonselän pohjoispään alueella kalastorakenne oli viime vuoden koekalastuksien perusteella Puruvedelle varsin sopiva. Tämän vuoden koekalastusalueilla kohdealueella 5 Naaranlahti-Tynkkylänlahti ja kohdealueella 3 Hautalahti-Puntunen sekä erityisesti kohdealueella 2 Kuonanjärvessä särkikaloja oli runsaasti. Näiden tulosten analysointi on vielä kesken. Irma Kolarin esitysdiat löytyvät täältä.

 

Irma Kolari kertoo LUKEn roolista

 

 

Suunnittelija Tiina Linsen käsitteli Punkaharjun luonnonsuojelualuetta ja sen liittymistä Puruveteen. Hankkeessa on valmisteilla retkeilypolku Punkaharjun Laukansaaren tutkimuspuistoon. Hytermänsaareen Kerimäellä tehdään luontopolku, ”Romu-Heikin polku”. Vuosien 2016-2017 aikana on tehty Punkaharjun-Puruveden alueella kävijätutkimus. Valmisteilla on myös koulujen käyttöön tarkoitettu ympäristökasvatusohjelma. Tiina Linsenin esitysdiat löytyvät täältä.

 

Tiina Linsenin esitys

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen selvitteli Pro Puruveden vastuita ja sitä, miten niiden toteutuminen on edennyt. Tiedottamisvastuuseen liittyen on mm. järjestetty vuoden 2017 aikana yksi tiedotustilaisuus, lähetetty viisi lehdistötiedotetta, osallistuttu oman esittelyteltan kera tai omalla osastolla viiteen isoon tapahtumaan, järjestetty Puruvesi-seminaari ja ylläpidetty FRESHABIT Puruveden kotisivuja. Joitakin tiedotustilaisuuksia ja tapahtumiin osallistumisia on vielä loppuvuodestakin. Ympäristökasvatukseen liittyen vuonna 2017 on järjestetty Kerimäen koulun Puruvesi-päivä. Elokuussa vastaava on Kesälahden ja Punkasalmen koululla. Vuoden 2016 aikana tiedotustoiminta oli saman laajuista. Lisäksi Pro Puruvesi on vastannut hankkeen erillisosioista ”Muutokset 1950-luvulta alkaen Puruveden viidellä FRESHABIT-kohdealueella”. Työ on edennyt suunnitelmien mukaan ja valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Reijo Jantusen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Valtiovallan tervehdyksen toi pohjoiskarjalainen kansanedustaja Kari Kulmala. Hän käsitteli mm. hallitusohjelmassa olevia vesiympäristöön liittyviä asioita sekä kalastusta. Yhtenä huolenaiheena oli kalastonhoitomaksuista kertyvien varojen väheneminen.

 

Kansanedustaja Kari Kulmala tuomassa valtiovallan tervehdystä

 

 

Kiteen kaupungin tervehdyksen toi Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela. Hän korosti Puruveden arvoa Kiteen kaupungin kannalta. Puruvettä vuosikymmenten ajalta hyvin tuntevana hänellä oli kerrottavanaan myös henkilökohtaisia mielikuvia Puruvedellä tapahtuneista muutoksista.  

 

Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela tuomassa kaupungin tervehdystä

 

 

Kahvitauon jälkeen seminaari jatkui kahdella viimeisellä esityksellä. Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista käsitteli vesiluonnon kartoitusta ja mallinnusta Puruvedellä. Limnologi Tarmo Tossavainen Karelia AMK:sta selvitteli Savonlahden koekalastusta ja sedimenttitutkimusta.

 

Erikoissuunnittelija Jari Ilmosen esitys käsitteli sekä heidän johdollaan tehtävää kasvillisuusselvitystä, että muiden osapuolten vastuita kartoitus- ja mallinnustyössä. Kasvillisuusselvitys alkoi viime kesänä ja maastotyöt loppuivat juuri seminaarin alla. Selvitys tehtiin Hummonselän alueella ennakkoon valituilla 42:lla näytealalla. Geologian tutkimuskeskus teki viime kesänä Hummonselällä luotauksen, jolla selvitettiin syvyyssuhteita ja pohjanlaatua. Osana kartoitustyötä oli Irma Kolarin esityksessään käsittelemä muikun, siian ja harjuksen poikastutkimus. Kokonaisuuteen kuuluu myös Suomen ympäristökeskuksen vastuulla oleva kaukokartoitus ja sen mahdolliset hyödyntämistavat järvien tilan selvittämisessä. Jari Ilmosen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Jari Ilmonen pitämässä esitystään

 

 

Seminaarin viimeisessä esityksessä limnologi Tarmo Tossavainen selvitti Savonlahden koekalastuksen ja sedimenttitutkimuksen tuloksia. Karelia AMK toteutti nämä Pro Puruveden toimeksiannosta ja järjestämänä. Selvitykset eivät sisältyneet FRESHABIT-hankkeeseen, mutta tukivat sitä suoraan kohdealueella 2. Savonlahden koekalastuksessa tuli erittäin runsaasti särkikaloja itse lahtialueelta. Hoitokalastustarve on selkeä. Lahtialueen ulkopuolella kalaston rakenne oli melko sopiva. Sedimenttitutkimuksessa todettiin lahtialueella kovan saven päällä olevan sedimenttiä keskimäärin lähes kolme metriä. Fosforia alueella arvioitiin sedimenttinäytteiden analysoinnin perusteella olevan yli 200 000 kiloa. Jo pelkästään runsas särkikalakanta aiheuttaa riskitekijän fosforin vapautumisesta veteen. Näkösyvyys Savonlahdella on paikka paikoin alle metrin, mikä on Puruvedelle tavattoman huono. Tarmo Tossavaisen esitysdiat löytyvät täältä.   

 

Tarmo Tossavainen ja esitys Karelia AMK:n tutkimuksista

 

 

Reijo Jantunen korosti loppupuheenvuorossaan, miten monen osapuolen sitoutumista yksittäisestä rannan asukkaasta aina valtakunnan tason erikoisasiantuntijoihin tarvitaan saamaan Puruveden tilan heikkeneminen pysähtymään ja vähitellen kääntymään parempaan suuntaan. FRESHABIT-hankkeen tuloksena saadaan viidellä kohdealueella käänne aikaan, kun kaikki osapuolet tekevät työnsä tavoitteiden mukaisesti. Hyvin paljon työtä ja uusia hankkeita rahoituksineen tarvitaan FRESHABIT-hankkeen oheen ja jatkoksi Puruvedellä.

 

Ensi vuoden Puruvesi-seminaari pidetään Etelä-Savon alueella. Seminaarin rakenne saattaa uudistua, kun valuma-alueilla alkaa olla jo paljon nähtävää.

 

 

 

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) koekalastukset Puruvedellä 2017

 

Tässä juttu ja kuvia LUKE:n koekalastuksista Pro Puruveden näkökulmasta.

 

Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipisteen tutkimusmestari Esa Hirvosen ja tutkija Irma Kolarin johdolla toteutettiin FRESHABIT Puruvesi-hankkeeseen kuuluvat koekalastukset Naaranlahti-Tynkkylänlahti alueella 17.-21.7. ja Hautalahti-Puntunen alueella ml. Kuonanjärvi 24.-28.7.2017.

 

Hautalahden - Puntusen koekalastusalue 

 

 

Viime vuonna LUKE Enonkoski toteutti FRESHABIT-hankkeeseen sisältyvät koekalastukset Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi ja Ketolanlahti-Myllylahti alueilla. Pro Puruveden toimeksiannosta ja järjestelyin Karelia AMK teki koekalastukset Ristilahdella (2014), Mehtolanlahdella (2015) ja Savonlahdella (2016). Ne eivät sisältyneet FRESHABIT-hankkeeseen, mutta sitä tukivat. Siten kaikilla viidellä Puruveden FRESHABIT-kohdealueella on tehty koekalastuksia. Sekä kalastorakenteesta että hoitokalastustarpeesta on lähtökohtatiedot saatu.

Naaranlahti-Tynkkylänlahti -koekalastusalueella särkikaloja näytti olevan reiluhkosti Naaranlahden perukalla, Pienlahdessa ja Tynkkylänlahdessa. Selkäveden reunalla verkoissa oli varsin vähän kaloja. Aikanaan koekalastusraportista ilmenee hyvin yksityiskohtaisesti, mitä kaloja koekalastusverkoissa oli. Kuvassa kalastusmestari Esa Hirvonen apulaisen kera työpisteessään.

 

Dokumentointi saaliista

 

 

Ja tässä vapaaehtoiset päästelemässä kaloja verkoista Naaranlahden rannalla.

 

Kalojen päästelyä koekalastusverkoista

 

 

Hautalahti-Puntunen -alueella ja erityisesti Kuonanjärvessä olleissa verkoissa oli niin kalojen päästelijöillä kuin kustakin kalasta tietoja talteen ottavilla runsaasti työtä. Tarpeen oli kaksi ”työketjua”. Molemmissa vapaaehtoiset päästelivät kaloja ja toisessa Esa Hirvosen ja toisessa Irma Kolarin toimesta kirjattiin kaloista tarvittavat tiedot. Tässä Irma Kolarin työpiste.

 

Irma Kolarin työasema

 

 

Tästä Kuonanjärvessä olleesta verkosta saa hieman kuvaa, miltä saalis näytti.

 

Verkkosaalista

 

 

Ja samanlaista saalista oli monissa verkoissa.

 

Lähikuvaa verkosta

 

 

Kalojen päästely sopii niin naisille kuin miehillekin iästä riippumatta. Kuvassa todellinen Puruveden kalastuksen seniori ja yksi kuudesta Pro Puruveden perustajajäsenestä, Eero Luukkanen, opastaa nuorta neitokaista tunnistamaan kaloja ja päästelemään niitä verkosta. Irma Kolari seuraa innokkaan neitokaisen toimintaa.

 

Monen ikäistä vapaaehtoista

 

 

Kaikkiaan Esa Hirvosen, Irma Kolarin ja LUKE:n sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen kahden kesätyöntekijän apuna oli yhteensä toista kymmentä Pro Puruveden ja paikallisten osakaskuntien vapaaehtoista. Useat heistä olivat auttamassa useita päiviä. Kalojen päästely koekalastusverkoista sopii erinomaisesti vapaaehtoistyöksi. Kiitokset kaikille vapaaehtoisille. Ilman teitä työ ei olisi näin laajana onnistunut.

 

 

 

Harjun Kesäraitti 8.7.2017

 

Punkaharjun Pitäjäyhdistys järjesti Harjun Kesäraitti-tapahtuman 8.7. Punkaharjun keskustassa. Pro Puruvesi osallistui tapahtumaan oman esittelytelttansa kanssa osana FRESHABIT Puruveden tiedottamista.

 

Tapahtuman ohjelmatarjonta oli monipuolista. Juontamisesta huolehti Lisa Sounio-Ahtisaari. Hän toi esille myös Puruvesi-työn merkityksen ja vieraili teltassamme. Vuoden punkaharjulaiseksi valittiin paikallinen K-kauppias Marko Humia.

 

Erityisen mieluisaa oli huomata paikallisten maanomistajien sekä metsästäjien myönteinen kiinnostus myös Punkaharjun suunnalla FRESHABIT-hankkeeseen ja koko Puruvesi-työhön. Eiköhän Hälvänjoella majavakysymykseenkin löydy paikallisten metsämiesten ja maanomistajien kanssa ratkaisuja sekä vesienhoitorakenteita, jotka palvelevat myös riistanäkökohtia.

 

Pro Puruveden järjestelyistä ja esittelystä vastasivat hallituksen jäsenet Hannu Kutvonen ja Anna-Maija Asikainen sekä puheenjohtaja Reijo Jantunen. Kuvassa keskusteluja niin teltan edustalla kuin teltassakin.

 

Raitin väkeä teltalla

 

 

Ilo oli saada myös nuoria tutustumaan Puruveden tilanteeseen ja kuulemaan, mitä ollaan tekemässä Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen niin nykyisille nuorille kuin tuleville sukupolvillekin.

 

Nuorisoa tutustumassa Pro Puruveden toimintaan

 

 

Vuoden 2017 Harjun Raitti oli Pro Puruveden näkökohdin yksi parhaista tapahtumista, missä Punkaharjun suunnalla olemme olleet mukana.

 

 

 

Virtausmittauksia Puruvedellä

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johdolla tehdään Puruvedellä FRESHABIT-hankkeeseen liittyen virtausmittauksia virtausmallin kehittämistä varten. Samalla saadaan tietoa valituilta alueilta virtauksista Puruvedellä. Käytännön työstä vastaa Pro Puruvesi vapaaehtoistyönä Kerimäen Kirkonkylä-Patasalo-Halmesaari suunnalla ja Metsähallitus meneillään olevaan muuhun FRESHABIT-toimintaansa liittyen Hummonselän suunnalla. Metsähallituksen virtausmittaukset Hummonselällä ajoittuvat 17.-28.7 väliselle ajalle. Pro Puruvesi jatkaa mittauksia lokakuun loppupuolelle asti ja saattaa ulottaa mittauksia myös joillekin muille alueille Puruvedellä.

 

SYKE:n tutkimusmestari Timo Huttula ja tutkija Saija Koljonen pitivät perehdyttämistilaisuuden Pro Puruveden edustajille 13.7. Kerimäen Kirkkorannassa ja Kanasaaren vesialueella. Pro Puruvedestä perehdytettävinä olivat hallituksen jäsenet Paavo Jantunen, Kari Lindström ja Lasse Musakka sekä puheenjohtaja Reijo Jantunen. He ottavat päävastuun Pro Puruveden osalta ja perehdyttävät tarpeen mukaan lisää henkilöitä.

 

Aluksi suunniteltiin Kerimäen Kirkonkylän-Patasalon-Halmesaaren suunnalta sopivia mittausalueita. Vettä tuli olla kymmenkunta metriä ja alueella syvyysvaihteluitakin. Osa mittausalueista valittiin kapeahkoilta saarien välisiltä alueilta ja osa avoimilta selkävesien reunoilta. Kuvassa mittausalueiden valintaa Kerimäen Kirkkorannassa.

 

Kartta apuna mittauspaikkojen valinnassa

 

 

Mittaukset tehdään uimuriparilla kahdesta syvyydestä. Toisen uimurin lieriön yläpinta on kahden ja toisen neljän metrin syvyydessä. Mittausuimureissa on oranssinvärinen kelluke ja noin metrin pituisen varren päässä lippu. Siitä näkee uimurin kuuluvan FRESHABIT-hankkeeseen. Uimurin kellukkeessa on Suomen ympäristökeskuksen Saija Koljosen puhelinnumero. Kuvassa (vasemmalta Lasse Musakka, Saija Koljonen, Timo Huttula ja Reijo Jantunen) viritellään uimuria lähtökuntoon.

 

Mittausuimurin virittelyä

 

 

Mittaus kestää kerrallaan muutamia tunteja ajoittuen valoisaan aikaan. Samalla alueella tehdään useita mittauskertoja vaihtelevilla tuulilla. Mittausuimureiden liike tallentuu automaattisesti ja uimureiden liikettä sekä sijaintia voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti. Virrat päälle ja mittausuimuri on valmis laskettavaksi veteen.

 

Uimurin vesille laskeminen käsillä

 

 

Uimuripari lasketaan veteen rinnakkain. Jo perehdyttämistilaisuudessa Kanasaaren lähettyvillä huomattiin syvemmällä ja pinnemmalla kulkevien mittausuimureiden liikkuvan eri nopeudella ja eri reittiäkin. Tältä uimuripari näyttää vedessä.

 

Uimurit vesillä

 

 

Mittausuimurit liikkuvat hitaasti ja ovat verkkomerkkien tapaan hyvin näkyvissä. Veneilijöitä pyydetään kiertämään mittausuimurit muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä, etteivät veneestä ja moottorista syntyvät virtaukset vaikuta mittaustuloksiin.

 

Mittaustulosten julkaisutapaa ja jopa avointa reaaliaikaista seurantamahdollisuutta harkitaan.

 

 

 

Kesälahden Muikkumarkkinat 1.-2.7.2017

 

Pro Puruvesi on osallistunut Kesälahden Muikkumarkkinoille perustamisensa jälkeisestä vuodesta 2011 alkaen. FRESHABIT-hankkeen käynnistyttyä vuoden 2016 alussa, Muikkumarkkinat ovat sisältyneet Pro Puruveden vastuulla olevaan FRESHABIT Puruveden tiedotusohjelmaan.

 

Pro Puruveden iso oma esittelyteltta antaa mahdollisuuden tuoda esille monipuolista informaatiota sekä isoilla kartoilla että esittelytauluin. Tältä telttamme Kesälahden Muikkumarkkinoilla näytti.

 

Pro Puruveden teltta Muikkumarkkinoiden alkaessa

 

 

Pro Puruvesi oli vahvalla joukolla antamassa niin FRESHABIT-tietoa kuin muutakin infoa Puruvesi-työstä sekä kuuntelemassa paikallisten Puruvesi-kuulumisia. Eri pituisin jaksoin paikalla olivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Anneli Makkonen, Raimo Oksman ja Paavo Jantunen. Erittäin tärkeässä roolissa olivat nykyiset joensuulaiset, aiemmat kesälahtelaiset, Pentti ja Raija Hiltunen. Pentti Hiltunen oli pitkäaikainen Pro Puruveden hallituksen jäsen. Lauantaina oli aika-ajoin niin monia kiinnostuneita teltassamme, ettemme tahtoneet ehtiä vahvasta miehityksestä huolimatta kaikkien kanssa juttelemaan.

 

Yleisöä lähes teltan täydeltä

 

 

Myös pohjoiskarjalainen kansanedustaja Kari Kulmala sai FRESHABIT-infoa.

 

Kansanedustaja Kari Kulmala Pro Puruveden teltalla

 

 

Kuten myös Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela ja aiempi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ari Asikainen.  Kuvassa vasemmalta Ari Asikainen, Esa Lahtela, Reijo Jantunen ja Pentti Hiltunen.

 

Ari Asikainen, Esa Lahtela, Reijo Jantunen ja Pentti Hiltunen Pro Puruveden teltalla

 

 

Keskusteluissa tuli vahvasti esille myönteinen asenne Puruveden vesienhoitoon, eikä työn tarpeellisuudesta ollut mitään epäilyä. Uskoa Puruveden heikkenevän kehityksen pysäyttämiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen voitiin vahvistaa FRESHABIT-hankkeessa jo nähtävillä olevilla toimenpiteillä niin valuma-alueilla kuin vesialueellakin.

 

Kesälahden Muikkumarkkinoilla Pro Puruvesi sai tänäkin vuonna kymmeniä uusia jäseniä. Jäsenmäärämme ylitti reilusti 1300:n jäsenen rajan. Vuonna 2014 saimme Kesälahden Muikkumarkkinoilla historiallisen tuhannennen jäsenen.

 

Puruveden Lohikuninkuuskisa käytiin Muikkumarkkinoiden kanssa samanaikaisesti. Komeat taimenet olivat voittajaparin saaliina. Suurin painoi lähes 4 kiloa ja pienempikin noin 2,5 kiloa. Muitakin mitat täyttäviä lohikaloja tuli. Kisaan osallistui hieman yli 200 venekuntaa. Kuvassa ensimmäisiä veneitä lähdössä yhdestä neljästä starttipaikasta.

 

Puruveden Lohikuninkuudesta kilpailevia lähdössä vesille

 

 

Sama telttapaikka on varattu Pro Puruvedelle Muikkumarkkinoilta jo vuodeksi 2018. Tervetuloa!

 

 

 

METKU - Metsäkulttuuripäivät LUSTO:ssa 16.-18.6.2017

 

Suomen Metsämuseo Lusto järjesti 16.-18.6. Metku-Metsäkulttuuripäivät Punkaharjulla Luston alueella. Metsään liittyvää ohjelmaa ja tahoja oli hyvin monipuolisesti kolmen päivän ajan esillä. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Kävijämäärä oli lähes 6000.

 

Pro Puruvesi osallistui tapahtumaan toista kertaa. Vesienhoitoon painottuvia muita toimijoita Metsäkulttuuripäivillä ei ollut. Metsä ja vesi, metsän hoito ja vesistöjen hoito sopivat mainiosti samaan tapahtumaan. Metsien hoidolla ja sen parissa työskentelevien asenteella on tärkeä merkitys vesistöjen tilaan. FRESHABIT-hankkeessa Puruvedellä metsän ja metsien hoidon vaikutus vesistön tilaan on vahvasti esillä.

 

Pro Puruvesi oli tapahtumassa erityisesti FRESHABIT-teemalla. Hyvältä paikkaa Metsätorilta varattiin tilava näyttelyosasto. Tältä osasto näytti tapahtuman avautuessa perjantaina 16.6. klo 10. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta niin kirkkaasti, että takaseinällä olleet FRESHABIT Puruveden kohdealuekartta ja iso Puruveden kartta näkyvät kuvassa heikosti.

 

Pro Puruveden osasto

 

 

Tapahtuma oli päivittäin avoinna klo 10-16. Pro Puruvedellä oli koko ajan paikalla kaksi hallituksen jäsentä. Lauantaina otetussa kuvassa Anna-Maija Asikainen ja Reijo Jantunen esittelemässä FRESHABIT-hanketilannetta ja muitakin Puruvesi-asioita. Tietokoneelta näytettiin monille, mitä Pro Puruveden ja FRESHABIT Puruveden kotisivuilta (www.propuruvesi.fi/FRESHABIT) sekä Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmästä löytyy. Positiivista oli palaute siltäkin osin.

 

Puruvesi-tietoutta jakamassa

 

 

Monipuoliseen ohjelmatarjontaan kuului luontevasti niin tukkilaiset kuin puusta erilaisia taideteoksia tekevät.

 

Tukkilaisesitystä

Moottorisahaveistoa 

 

 

Kolmen päivän tapahtuma oli Pro Puruvedelle varsin mittava satsaus, kun samalla viikolla olivat myös mm. Pro Puruveden järjestämä laaja haastattelu liittyen selvitykseen muutoksista 1950-luvulta alkaen viidellä FRESHABIT Puruveden kohdealueella ja vuosittainen vesistökunnostusverkoston seminaari Tampereella. Vilkas viikko antoi paljon myönteistä Puruvesi-työlle. Ja vilkas toiminta- ja tapahtumakesä Puruvedellä jatkuu. Avoin, aktiivinen viestintä ja sitä kautta ihmisten positiivinen mukaan saaminen Puruvesi-työhön sekä verkostoituminen luovat sitä perustaa, jolla sekä FRESHABIT-hanke Puruvedellä että muu työ Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen onnistuu.

 

 

 

Vesistökunnostusverkoston seminaari 13.-14.6.2017 Tampereella

 

Vuoden 2017 vesistökunnostusverkoston seminaari pidettiin Tampereella. Järjestäjinä olivat Suomen ympäristökeskus, Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus ja FRESHABIT-hanke. Seminaari pidettiin Tampereen yliopiston päärakennuksessa. Toisen seminaaripäivän iltapäivä oltiin maastossa. Osallistujia oli lähes 200 ympäri Suomea.

 

Pro Puruveden edustajat ovat osallistuneet vuosittaiseen seminaariin vesistökunnostusverkoston perustamisesta alkaen. Aiempien vuosien seminaarit ovat olleet Lahdessa, Iisalmessa, Raumalla ja Lappeenrannassa. Seminaari on vuoden tärkein koulutustilaisuus hallituksen jäsenille. Seminaari tarjoaa erinomaisen ympäristön myös Puruveden ja Pro Puruveden valtakunnalliseen tunnetuksi tekemiseen ja verkostoitumiseen. Tampereen seminaariin osallistuivat Pro Puruvedestä puheenjohtaja Reijo Jantunen, varapuheenjohtaja Kari Lindström sekä hallituksen jäsenet Paavo Jantunen ja Mikko Suonio.

 

Pro Puruvedellä oli seminaarin yhteydessä oma näyttelyosasto. Seminaarin alkaessa 13.6. klo 09, osastomme yliopiston aulan päädyssä oli valmis.

 

Pro Puruveden osasto kunnostusnäyttelyssä

 

 

Ensimmäisen seminaaripäivän mielenkiintoisinta antia Puruveden kannalta olivat esitykset ja keskustelut erilaisten luontoarvojen huomioon ottamisesta vesistön kunnostamisessa. Asiaa käsiteltiin aamupäivällä kaikille yhteisissä asiantuntijoiden esityksissä ja iltapäivällä yhdessä teemaryhmistä. Viitasammakon ja direktiivikorentojen tuomat käytännön ongelmat Puruvedellä tulivat teemaryhmässä vahvasti keskusteluun Pro Puruveden toimesta. Edelleenkään yksiselitteistä ratkaisumallia eri luontoarvojen priorisoimiseksi erilaisilla vesistöillä ei ole. Lähinnä lupamenettelyn joustavoittaminen ja direktiivilajien kompensaatioiksi kelpaavien elinympäristöjen tulkinnat näyttäisivät jäävän lähiajan parannuksiksi. Asian selvittelyä luvattiin jatkaa.

 

Ensimmäinen päivä päättyi Tampereen kaupungin vastaanottoon ja vuoden 2017 vesistökunnostajan palkitsemiseen Tampereen Raatihuoneella ja seminaari-illalliseen. Kuvassa Pro Puruveden nelikko vasemmalta Reijo Jantunen, Paavo Jantunen, Kari Lindström ja Mikko Suonio Tampereen Raatihuoneella.

 

Pro Puruveden edustajat Tampereen raatihuoneella

 

 

Viidettä kertaa valittiin valtakunnallinen vuoden vesistökunnostaja. Vuoden 2017 vesistökunnostaja on Juha Salonen. Hän on ansioitunut erityisesti purokunnostajana. Kaikki viisi vuoden vesistökunnostajiksi valittua saatiin yhteiskuvaan. Kuvassa vasemmalta vuoden 2017 vesistökunnostaja Juha Salonen, vuoden 2016 vesistökunnostaja Reijo Jantunen, vuoden 2015 vesistökunnostajan Virtavesien hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen, vuoden 2014 vesistökunnostaja Jukka Koski-Vähälä ja vuoden 2013 vesistökunnostaja Juha Keto.

 

Vuoden vesistökunnostajat 2013-2017

 

 

Toisen seminaaripäivän aamupäivällä käsiteltiin mm. kemikalisointia vesistöjen hoitokeinona niin yhdysvaltalaisten, ruotsalaisten kuin suomalaistenkin kokemusten perusteella. Aihe oli hyvin ajankohtainen mm. Littoistenjärven alumiinikloridin käytön ja vaikutusten saaman suuren julkisuuden ansiosta. Aihe oli tosin valittu jo ennen Littoistenjärven käsittelyä. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa kokemuksia kemikaalien käytöstä on jo usean vuosikymmenen ajalta. Tulokset vaihtelivat. Yleiskuva pitkäaikaisistakin vaikutuksista oli kuitenkin myönteinen. Selkeästi niin Ruotsin kuin Suomenkin kokemusten perusteella pelkkä kemikaalikäsittely ei riitä positiiviseen pitkäaikaiseen vaikutukseen. Ravinteiden ja kiintoaineen tulo valuma-alueilta on saatava kuriin ja vesialueella on huolehdittava mm. särkikalojen määrän sopivana pitämisestä. Kaikki järvet, joissa kemikalisointia on käytetty, ovat olleet pieniä. Littoistenjärvi on kooltaan noin 1,5 km2. Olisiko kemikalisointi tulevaisuudessa realistista joillakin Puruveden valuma-alueen huonossa kunnossa olevassa järvessä kuten Kuonanjärvessä tai varsin sulkeutuneella lahtialueella kuten Ristilahdessa?

 

Iltapäivällä tutustuttiin ryhmiin jakaantuneena Ahtialanjärven lintuvesien kunnostukseen ja kaupunkiympäristön vesiensuojeluun. Kuvassa Ahtialanjärven ruovikkoista maisemaa.

 

Ahtialanjärveä

 

 

Iltapäivällä tutustuttiin myös Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimitiloihin ja alueelle järjestettyyn vesiensuojeluun liittyvään näyttelyyn. Erityisen mielenkiintoiselta vaikutti uiva, telaketjuin ja murskaimella varustettu niittolaite. Sillä pystyy niittämään kuivalle maalle asti eivätkä ohuet rantapuskatkaan jää niittämättä. Murskaimella voi hajottaa mm. heinäkasvuston juurakoita. Puruvedelläkin monissa paikoin kellukkeilla kulkevien niittolaitteiden kulku tyssää jo kaukana rannasta kun kelluke ottaa kiinni pohjaan.

 

Mielenkiintoinen niittolaite

 

 

Toinen hyvin mielenkiintoinen yrittäjä esitteli lähinnä omien rantojen kunnostajille kehittämäänsä imuruoppausvälineistöä ja yksinkertaista vetolaitetta rantaveteen kertyneen ”moskan” poistamiseen. Kuvassa em. laitteiden esittelykuva ja kotisivujen osoite tarkempaan tutustumiseen.

 

Omien rantojen kunnostamiseen soveltuvia laitteita

 

 

Pro Puruveden kustannukset seminaarista olivat yhden auton kilometrikorvaus ja kahden 2- hengen huoneen majoituskorvaus kahdelta yöltä järjestäjän neuvottelemasta halvemmasta majoitusvaihtoehdosta.  

 

Seminaariesitykset löytyvät täältä.

 

 

 

Selvitys muutoksista 1950-luvulta alkaen Puruveden viidellä FRESHABIT-kohdealueella

 

Pro Puruveden vastuulla osana FRESHABIT-hanketta on selvityksen teettäminen muutoksista Puruveden viidellä kohdealueella 1950-luvulta alkaen.

 

FRESHABIT Puruvesi, kohdealueet

 

 

Selvityksen tekee kilpailutuksen voittanut Pöyry Finland Oy. Selvitys pohjautuu kansalaishavaintoihin muutoksista, vanhoihin ja nykytilaa esittäviin valokuviin sekä karttoihin. Pro Puruveden vastuulla oleva valokuvien etsiminen alkoi jo vuoden 2016 lopulla. Tässä Kerimäen kunnan kuvassa Kerimäen kirkonkylän kohdealueen 1 puhdasta rantaa 1930-luvulta.

 

Kerimäen kirkonkylän rantaa 1930-luvulta

 

Nyt siitä niitetään FRESHABIT-hankkeessa laajaa ruovikkoa siinä määrin kuin rehevöitymisen myötä tulleilta viitasammakoilta ja direktiivikorennoilta on mahdollista. Kuva Kerimäen aluejohtokunnan.

 

Matinniemen ranta ennen niittoja

 

 

Haastattelut ovat hyvin keskeinen osa selvitystä. Haastateltavien valinta kohdealueittain ja haastattelujen järjestelyt olivat Pro Puruveden vastuulla. Haastattelujen tekeminen ja haastattelumateriaalin käsittely olivat Pöyryn vastuulla. Haastattelija oli johtava asiantuntija, FM, YTL Kalle Reinikainen. Hänellä on hyvin vahva sekä koulutuksellinen että käytännön kokemus ympäristötutkimuksesta, vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja haastatteluista.

 

Haastattelut toteutettiin 12.-16.6. viidellä kohdealueella. Kultakin kohdealueelta Pro Puruvesi oli valinnut useita haastateltavia. Kaikkiaan heitä oli parikymmentä. Lähes kaikki olivat seuranneet omilla lähivesillään koko muutosprosessin 1950-luvulta alkaen.

 

Haastattelut alkoivat 12.6. kohdealueelta 1 Kerimäen Kirkkorannassa. Kuvassa vasemmalta Pro Puruveden hallituksen edustaja Kari Lindström, haastattelija Kalle Reinikainen ja haastateltavat Matti Louekoski, Pekka Palm, Pentti Kuutti ja Esko Auramo. He kaikki ovat tehneet havaintoja Kerimäen kirkonkylän rannoilta siitä alkaen kun taustalla oleva Jouhenlahtikin oli hiekkarantainen ja vesikasvillisuudesta vapaa. Esko Auramolla muistikuvat ovat myös Lautalahdelta. Lisäksi kotona haastateltiin yli 90-vuotias Toivo Tynkkynen.

 

Kohdealueen 1 haastateltavat

 

 

Kohdealueella 2 haastattelu toteutettiin 14.6. aamupäivällä. Haastateltavina olivat Hannu Paakkunainen ja Seppo Silvennoinen. Pro Puruveden puolelta oli mukana ja järjestelyistä vastaavana hallituksen jäsen Hannu Kutvonen.

 

Tässä haastattelija ja kohdealue 3:n haastateltavat aamulla 15.6. Hautalahden rannalla vasemmalta Maija Huttunen, Kalle Reinikainen, Pentti Huttunen, Jaakko Karjalainen ja Juha Karhu. Nuoremman polven haastateltava Maija Huttunen on merigeologi. Hän on tehnyt kohdealueella 3 sukelluksia ja tuntee pohjan tilanteen osalla kohdealuetta 3. Jaakko Karjalainen on ammattikalastajana tehnyt muutoksista havaintoja kohdealueella 3 myös ammattikalastajan näkökulmasta. Pro Puruveden edustajana ja haastattelujen järjestäjänä kohdealueella 3 oli puheenjohtaja Reijo Jantunen. Merkittävänä erityispiirteenä kohdealue kolmen muutoksia arvioitaessa on 1970-luvulla alkanut ja muutama vuosi sitten loppunut turvetuotanto Savisuolla.

 

Kohdealueen 3 haastateltavat

 

 

Kohdealueella 4 osa haastatteluista tehtiin 13.6. ja osa 14.6. iltapäivällä. Haastateltavina olivat Aarre Kammonen, Esa Lahtela, Alpo Niiranen, Sirpa Pakarinen ja Matti Seiro. Järjestelyistä vastasi ja haastatteluissa oli Pro Puruveden puolelta mukana hallituksen jäsen Anneli Makkonen.

 

Kohdealueen 5 haastattelut hoidettiin 16.5. Haastateltavina olivat kohdealueen Pohjois-Karjalan puolelta Tuure Ahokas, Aino Haverinen sekä Marianne ja Risto Pöllänen. Etelä-Savon puolelta oli haastateltavina Antero Hänninen ja Eino Jantunen. Järjestelyistä vastasi Pohjois-Karjalan alueella hallituksen jäsen Raimo Oksman ja Etelä-Savon puolella kohdealuetta hallituksen jäsen Anna-Maija Asikainen. He olivat omilla alueillaan myös haastatteluissa mukana. 

 

Haastattelun aikana kukin haastateltava pääsi tuomaan esille omia havaintojaan muutoksista kohdealueella. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavien luvalla. Pöyry käyttää laajaa haastattelumateriaalia tärkeänä lähdeaineistona tehdessään raportin muutoksista kohdealueittain. Työn päättyessä koko haastattelumateriaali luovutetaan Pro Puruvedelle ja jää Pro Puruveden haltuun.

 

Sopimuksen mukaan Pöyry luovuttaa loppuraportin Pro Puruvedelle marraskuun 2017 loppuun mennessä. Raportti tulee käyttöön osana FRESHABIT-hanketta.

 

 

 

Kerimäen koulun Puruvesi-päivä 30.5.2017

 

Pro Puruvesi järjesti Kerimäen koulun kuudesluokkalaisille 30.5. jo perinteisen Puruvesi-päivän. Se oli osa Pro Puruveden vastuulla olevaa FRESHABIT Puruveden ympäristökasvatusosiota. Kuudesluokkalaisia oli 34 ja opettajia kolme. Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa kussakin oli yksi opettaja. Rasteja oli kolme. Kaikki ryhmät kiersivät kaikki rastit viileässä, mutta aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä.

 

Ykkösrastilla käytiin Puruvedellä Jaakko Eerikäisen kipparoimalla veneellä. Jokainen pääsi henkilökohtaisesti mittaamaan näkösyvyyttä ja toteamaan Puruveden selkävesien veden poikkeuksellisen kirkkauden. Näkösyvyys oli parhaimmillaan lähes 10 metriä. Matkan aikana Pro Puruveden hallituksen varapuheenjohtaja Kari Lindström ja hallituksen jäsen Jaakko Eerikäinen antoivat Puruvesi- ja FRESHABIT-tietoutta. Vinkkejä annettiin mm. siitä, miten jokainen voi omalla toiminnallaan edistää Puruveden puhtautta. Pikku naposteltavaa tarjoili Irmeli Eerikäinen.

 

Ykkösrastin lähtövalmisteluita

Vesillä oli tyyntä ja kirkasta

 

 

Kakkosrastilla aiheena oli lintujen tunnistaminen Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtajan Timo Luostarisen johdolla. Kovin linturikasta ei Kerimäen Kirkkorannan alue päivällä ollut. Jokainen pääsi kuitenkin tunnistamaan joitakin lokkeja ja sorsia. Timon mukana ollut koira toi oman mielenkiinnon rastille.

 

Kakkosrastilla tunnistettiin lintuja

 

 

Kolmosrasti oli läheinen Kerimäen Kotiseutumuseo. Kerimäki-Seuran puheenjohtaja Iikka Muhonen kertoili värikkäästi elämästä vanhoina aikoina Puruveden seutukunnalla. Tutustumiskohteina olivat niin pirtti, tuulimylly kuin aittarakennukset. Morsiusaitta näytti erityisesti kiinnostavan ja selväksi tuli myös, miten tuulimyllyssä jauhoja jauhettiin.

 

Iikka Muhonen pitämässä kolmosrastia

Aitan ovella

 

 

Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi FRESHABIT-budjetista kaikille jäätelöt/kahvit Kaivopirtissä.

 

Vastaavat Puruvesi-päivät järjestetään Kesälahden ja Punkasalmen koulun oppilaille elokuussa. Kesälahden koulun viidesluokkalaisille Puruvesi-päivä oli alunperin valmisteltu pidettäväksi 16. toukokuuta. Edellisellä viikolla se jouduttiin perumaan, kun näytti epävarmalta onko suunniteltuna päivänä jäät Hummonselältä lähteneet ja vesillä käynti mahdollista.

 

 

 

Pro Puruvesi mukana Kesälahti City Mahaton 2017 -tapahtumassa

 

Pro Kesälahti järjesti 19.-25.5. tavanomaistakin näyttävämmän ja monipuolisemman Kesälahti City Mahaton-tapahtuman. Perusidea oli entinen: yksi noin viiden kilometrin kierros kullekin Kesälahden perustamisen (v. 1873) jälkeiselle vuodelle. Kullekin kierrokselle aikaa oli yksi tunti. Viestin kulku oli katkeamaton, joten tänä vuonna viesti kesti 145 tuntia. Tapahtuma kuului Suomi 100-tapahtumiin.

 

Pro Puruvesi on osallistunut jokaiseen neljään Kesälahti City Mahaton-tapahtumaan. Tällä kertaa osallistuimme viestikierroksen lisäksi omalla osastolla. Valitsimme osallistumispäiväksi teemapäivistä Lähiruoka-päivän. Puhdas lähiruoka ja puhdas Puruvesi puhtaine kaloineen sopi hyvin yhteen. FRESHABIT-hanke ja sen merkitys Puruvedelle oli Pro Puruvedellä keskeisenä teemana.

 

Niin FRESHABIT roll-up kuin Pro Puruveden oma roll-up yhteistyökumppanilogoineen toivotti yleisöä Pro Puruveden osastolle tervetulleeksi.

 

Roll-up -julisteet

 

 

Pro Puruveden osastolla oli FRESHABIT-hankkeeseen ja Pro Puruveden toimintaan liittyvää informaatiomateriaalia jaettavana. Esillä oli myös Puruveden valinta yhdeksi Suomen 100:sta luontohelmestä. Kartan äärellä saatiin tilannekuvaa ja terveisiä ranta-asukkailta ja kerrottiin mitä heitä kiinnostavilla alueilla tehdään. Pro Puruvesi sai jälleen useita uusia jäseniä noin 1250:n aiemman jäsenen joukkoon.

 

Pro Puruveden osasto

 

 

Tässä Pro Puruveden viestinviejät (vasemmalta Raimo Oksman, Anneli Makkonen, Reijo Jantunen, Helena Jantunen ja Pentti Hiltunen) lähdössä viemään viestiä 20.5. klo 12.

 

Viestin viejät

 

 

ja tässä iloisina kierroksen jälkeen.

 

Kierros suoritettu

 

 

Pro Kesälahti osoitti, miten huimaa idearikasta työtä omalla sarallaan vapaaehtoisjärjestö voi tehdä. Onnittelut ja kiitokset Pro Kesälahdelle. 

 

 

 

Savonlahden sedimenttitutkimus 2017

 

Karelia AMK tekee talvella 2017 Savonlahdella Pro Puruveden toimeksiannosta sedimenttitutkimuksen. Syksyllä 2016 samalla alueella Karelia AMK toteutti Pro Puruveden toimeksiannosta koekalastuksen. Siitä loppuraportti löytyy Pro Puruveden kotisivuilta. Em. työt eivät sisälly FRESHABIT LIFE IP Puruveden ohjelmaan, mutta tukevat sitä. Savonlahti valuma-alueineen on hankkeessa Puruvedellä yksi viidestä kohdealueesta. Koekalastuksesta ja sedimenttitutkimuksesta sovittiin Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipisteen kanssa.

 

Sedimenttitutkimuksessa selvitetään sedimentin määrä ja ominaisuudet sekä sedimentin aiheuttamat riskit Savonlahden tulevaisuudelle. Tutkimus antaa myös lähtökohtatiedot siitä, miten FRESHABIT-hankkeessa ja sen jälkeenkin Savonlahden valuma-alueella ja Savonlahdessa tehtävät työt vaikuttavat sedimentin kertymään ja ominaisuuksiin pitkällä ajanjaksolla. Karelia AMK:n työhön sisältyy myös mm. pohjaeläinnäytteiden ottaminen, pintasedimentin redox-potentiaalin mittaus ja vesinäytteiden ottaminen. Tutkimuspisteet näkyvät kartasta.

 

Havaintopisteet Savonlahden sedimenttitutkimuksessa

 

 

Karelia AMK:n opiskelijaryhmät osallistuivat tutkimukseen 27.3. ja 29.3. Savonlahdella. Tutkimuspisteestä 2, joka on muutaman sadan metrin päässä Savonlahden perukalle laskevasta Kuonanjoen suusta, mitattiin pohjasedimentin paksuus ja selviteltiin rakenne. Savonlahdelle ravinteet ja kiintoaine tulevat hyvin suurelta osin Kuonanjoen kautta. Tältä Kuonanjoen suualue näytti 27.3.

 

Kuonanjoem suu

 

 

Mittauspisteessä 2 oli kovan savikerroksen päällä reilut 4,5 metriä pehmyttä sedimenttiä, josta höttömäistä oli puolisentoista metriä. Mielenkiintoista oli toinen ruskea raita vajaassa kahdessa metrissä ja toinen reilussa kolmessa metrissä. Nämä liittynevät puiden uittoon ja käsittelyyn. Kuvissa näytteet sedimenttikerroksista 0-1, 3-4 ja 4-5 metriä. Viimeisessä tulee hyvin näkyviin jo kova savikerros.

 

Sedimenttikerros 0-1 m

Sedimenttikerros 3-4 m

Sedimenttikerros 4-5 m

 

 

Vesi Savonlahdella on niin tummaa, ettei sitä Puruveden kristallin kirkkaaksi vedeksi voi tunnistaa eikä tilannetta mitenkään hyväksyä. Näkösyvyys on alle metrin. Kuvassa 29.3. tehty tutkimusavanto ennen kokeiden ottamista.

 

Tumma tutkimusavanto

 

 

Tässä kuvassa menossa 29.3. pintasedimentin redox-mittaus.

 

Redox-mittausta sedimentistä

 

 

Ja tässä 29.3. pohjaeläinnäytteiden ottaminen.  

 

Pohjaeläinnäytteiden ottoa

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen kävi sekä 27.3. että 29.3. seuraamassa tutkimustyötä ja piti opiskelijoille Puruvesi-infon siitä, miten vesienhoitotöitä Puruvedellä tehdään ja miten Savonlahti niihin liittyy.

 

Reijo Jantunen esittelee Puruveden FRESHABIT-asioita

 

 

Opiskelijat saavat Savonlahdella hyvää koulutusta sedimenttitutkimukseen liittyvistä käytännön töistä ja he osallistuvat myös tutkimusaineiston laboratoriotyöhön ja analysointiin. Yksi Karelia AMK:n oppilas tekee Pro Puruvedelle opinnäytetyön Savonlahden tilasta vertailuineen Ristilahteen. Siellä Karelia AMK teki 2014-2015 Pro Puruveden toimeksiannosta samanlaisen koekalastuksen ja sedimenttitutkimuksen.

 

Sedimenttitutkimus käynnistyi helmikuun lopulla ja on edennyt suunnitellusti. Kenttätyöt päättyvät huhtikuun alkupuolella. Viimeiseksi otetaan uudet vesinäytteet, joilla nähdään miten kevätvirtaama Kuonanjoessa vaikuttaa vesiarvoihin Savonlahdella.  Keskeiset tulokset ovat esiteltävissä Puruvesi-seminaarissa 29.7. Ruokkeen Lomakylässä. Lopullinen raportti valmistuu vuodenvaihteessa 2017/2018.

 

 

 

Jäänveiston SM-kilpailut ja jääliukumäki Kerimäellä 2017

 

Jäänveiston SM-kilpailut pidettiin 25.-26.2. Kerimäellä Jäälinna ry:n johtamana. Pro Puruvesi nosti ja toimitti jäät kilpailuun sekä jääliukumäkeen. Kerimäen kappeliseurakunta antoi kilpailualueeksi upean kirkkopihan. Niin kilpailijoilla kuin yleisölläkin oli taustalla maailman suurin puukirkko.

 

Jäänveiston SM-kilpailujen järjestelyihin, rahoitukseen ja oheistapahtumiin osallistuivat Jäälinnan lisäksi mm. Savonlinnan kaupunki, Kerimäen aluejohtokunta, Kerimäen kappeliseurakunta, Pro Puruvesi, Lions Club Kerimäki, Lions Club Kerimäki/ Puruvesi, Kerimäen Yrittäjät, Kerimäki-seura, Pääkanta-säätiö ja Keiku ry. Tapahtuma oli samalla merkittävä yhteistyön ja yhteisöllisyyden osoitus.

 

Pro Puruvesi nosti korvauksetta jäät Kerimäelle SM-kisoihin ja jääliukumäkeen 21.2. ja hoiti niiden kuljetuksen 23.2. tapahtumapaikalle. Kaikkiaan jäätä nostettiin Kerimäelle noin 40 000 kiloa.  Suurimmat jääpalat olivat kooltaan 1,5x1,5 ja 1x2 metrisiä.

 

Kilpailujääpala nousee Puruvedestä

 

 

Jääliukumäen teki edellisten vuosien tapaan Pro Puruvesi. Perjantaiaamuna 24.2. aloitettiin työ, ja illalla reilun 30 metrin pituinen jääliukumäki oli valmis.

 

Jääliukumäki rakentuu Kirkönmäelle

 

 

Jo seuraavana aamuna jääliukumäki oli lasten käytössä.

 

Vauhtia jääliukumäessä 

 

…ja jonoakin syntyi. Säistä riippuen liukumäestä on iloa lapsille useiksi viikoiksi.

 

Laskijoita riitti jonoksi asti

 

 

Samaan aikaan jääliukumäen teon kanssa alkoi Savonlinnan kaupungin kalustolla Lions Clubien vapaaehtoisten avustamana kilpailupaikkojen valmistelu Jäälinnan johtamana. Jo aiemmin tehtyjen lumijalustojen päälle nostettiin kullekin kymmenelle kilpailijalle 1,5x1,5 metrinen aluspala ja sen päälle pystyyn 1x2 metrinen veistopala Puruveden kirkasta jäätä. Lisäksi kullekin kilpailijalle oli varattu vapaaseen käyttöön 1x1 metrinen jääpala.

 

Kisamateriaalin asettelua paikoilleen

 

 

Taitavat toimijat selvisivät vaativasta työstään mainiosti. Perjantaina illansuussa kaikille kilpailijoille olivat tällaiset jääpalat valmiina lauantaiaamuna klo 09 alkanutta kilpailua varten.

 

Veistämistä vaille valmis jääteos

 

 

Jo ensimmäisen kilpailupäivän iltapäivällä alkoi hahmottua, millainen taideteos kullakin oli tekeillä. Teemana oli Suomi 100 vuotta.

 

Kilpailu käynnissä, jääveistokset työn alla 

 

 

Viisihenkinen kilpailuraati, johon kuuluivat Savonlinnan kaupungin, Kerimäen kappeliseurakunnan, Pääkanta-säätiön, Jäälinna ry:n ja Pro Puruvesi ry:n edustaja, arvioi toisena kilpailupäivänä sunnuntaina klo 14 päättyneet veistokset. Jokainen raadin jäsen arvioi itsenäisesti kunkin kymmenen kilpailijan työt ja antoi jokaiselle työlle arvostelukriteereiden mukaisesti eriteltynä pisteet. Kun pisteet laskettiin yhteen, voittajaksi tuli Anssi Kuosan veistos ”Meidän maa”. 

 

Anssi Kuosa: Meidän maa

 

 

Toiseksi tuli veistos ”Sisun valtakunta”.  Sen tekijä oli Ari-Pekka Kuusela.

 

Ari-Pekka Kuusela: Sisun valtakunta

 

 

Ja kolmannen palkinnon sai Jussi Katajisto työllään ”Maamme”.

 

Jussi Katajisto: Maamme 

 

 

Upea oli koko veistosrivistö sekä päivällä että yöllä.

 

Veistosrivi valaistuna

 

 

Pro Puruvesi kiittää Jäälinnaa päätöksestä tuoda Jäänveiston SM-kisat Kerimäelle maailman suurimman puukirkon äärelle Puruveden rannalle. Kiitokset myös kaikille tapahtumaan osallistuneille hyvästä yhteistyöstä ja yleisölle kannustavasta palautteesta.

 

 

 

Jääprojekti 2017

 

Pro Puruvesi nosti Puruveden jäätä ennätysmäärän Jäälinna ry:n kanssa sovitusti. Jäätä nostettiin Luolajäänveiston MM-kilpailuihin Leppävirralle, Jäänveiston SM-kilpailuihin Kerimäelle ja jäänveistotapahtumiin Kuopioon, Imatralle, Luumäelle ja Enonkoskelle sekä isoon jääliukumäkeen Kerimäelle. Yhteensä jäätä nostettiin varovaisen arvion mukaan noin 220 000 kiloa. Jää nostettiin jo perinteisesti Kerimäeltä Pääkannasta Sammalselän reunalta.

 

Laadukkaan jään saaminen edellyttää paitsi Puruveden kaltaista kirkasta vettä, niin myös jään hoitoa siitä alkaen kun jää jalkamiehen kantaa. Aloitimme jään puhdistuksen ja merkitsimme nostoalueen joulukuun puolivälissä. Koepalan otimme 30.12. ja totesimme jään paksuudeksi noin 20 cm. Siitä teräsjäätä oli 17 cm.  Tämä antoi luottoa hyvän jään saamiseen. Koepala ”jäämestarimme” Jaakko Eerikäisen sylissä.

 

Jäämestari ja koepala

 

 

Jään hoito jatkui jään puhdistuksella aina lumisateen jälkeen. Lumitöistä selvittiin tänä talvena varsin vähällä. Kyllä lumipenkkoja hoitoalueen reunoille talven mittaan kuitenkin kertyi.

 

Lumenluontia hoitoalueelta

 

 

Jäänhoidon lisäksi valmisteluihin kuului mm. kuormalavojen hankinta (noin 150 kpl) ja kuljetus Pääkantaan, jääpalojen väliin tulevien välilautojen (noin 600 kpl) hankinta, kunkin kuormalavan jäälastin sitomiseen tarvittavien sidosliinojen osto, tarvittavien aurausten ja sorastusten järjestäminen, turvavälineiden järjestäminen, jääsahojen huolto, kuljetusten sopiminen (Kerimäen jäät), nostossa tarvittavan koneen ja kuljettajan varaaminen, talkooporukan varaaminen, taukotuvan varaaminen ja talkooeväiden hankinta. Tämä antaa hieman kuvaa millaisesta valmistelutyöstä näin mittavassa jäännostossa on kyse.

 

 

Jäännosto 8.-10.2.

Tavoite oli selvä. Kolmen päivän aikana tuli nostaa Luolajäänveiston MM-kisoihin Leppävirralle 500 kpl ja Kuopion tapahtumaan 44 kpl jääpaloja kooltaan 0,5x1,0 metriä ja lastata ne kuormalavoille kullekin neljä jääpalaa sidosliinalla sidottuna. Kuljetuksista vastasi Jäälinna ry.

 

Ennakkovalmisteluna avattiin 7.2. uittoränni ja tehtiin viimeisiä valmisteluja. Tältä nostoalue näytti 7.2. illansuussa.

 

Uittoränni 7.2.2017

 

 

Talkooväki ja nosturi kuljettajineen aloitti työn 8.2. klo 08 pikku pakkasessa. Työ lähti käyntiin suunnitellusti. Tavoitteena oli saada nostetuksi ensimmäisenä päivänä noin kolmasosa jäistä, eli 45 kuormalavallista. Tässä irtoaa ensimmäinen jääpala. Jään paksuus oli reilut puoli metriä ja siitä teräsjäätä lähes puoli metriä.

 

Ensimmäisen jääpalan irrottaminen 

 

 

Uittomiehet huolehtivat jääpaloista nostoavannolle.

 

Talvisia uittohommia

 

 

Liinamiehet pujottivat nostoliinat jääpalan ympärille.

 

Jää nousee nostoliinoilla

 

 

Nosturi nosti jääpalat kuormalavoille.

 

Noston jälkeen jää liikkuu konevoimalla

 

 

Lanssimiehet huolehtivat kuormalavoista, jääpalojen asettelusta kuormalavalle ja jääpalojen sitomisesta.

 

Lanssilla riittää järjesteltävää

 

 

Ja välillä pistäydyttiin Pääkanta-säätiöltä käyttöön saadussa läheisessä kotarakennuksessa kahvilla ja lounaalla.

 

Lounas maittaa työn keskellä

 

 

Työ jatkui auringonlaskuun ja vähän sen jälkeenkin.

 

Aurinko laskee, talkoot jatkuvat 

 

 

Samanlainen oli jäännosto myös 9.2. ja 10.2. Jääsahojen teräketjut ja kärkipyörät olivat kovalla koetuksella eikä rikkoutumisilta vältytty. Varasahan ansiosta tuli sahaukseen kolmen päivän aikana kuitenkin vain yksi parin tunnin katkos, vaikka ”lääkärissä” käyntejä Savonlinnaan jouduttiin sahoille tekemään päivittäin. Emme käyttäneet jääsahoissa ollenkaan teräketjuöljyä ympäristösyistä, mikä toi sahoille lisärasitusta.

 

Ensimmäinen rekkakuorma Puruveden jäätä lähti Leppävirralle jo 8.2. illalla. Viimeinen kuorma lähti 10.2. illalla. Kuvassa rekan lastausta 9.2.

 

Jääkuorman lastaamista

 

 

Työ on tehty 10.2. illan jo pimetessä. Muutama talkoolainen oli jo hieman aiemmin laskettu muihin askareisiin.

 

Ensimmäisen vaiheen päätöspotretti

 

 

Jäännosto 21.2.

Toisella jäännostokerralla nostettiin jäätä Jäänveiston SM-kisoihin ja jääliukumäkeen Kerimäelle sekä jäänveistotapahtumiin Imatralle, Luumäelle ja Enonkoskelle. Tällä kertaa jääpalojen koot vaihtelivat. Jäänveiston SM-kisoihin kilpailupalat (10 kpl) olivat kooltaan 1x2 metriä ja niiden alle tulevat palat kooltaan 1,5x1,5 metriä. Muutoin koot olivat 0,5x1,0 m ja 1,0x1,0 m. Kaikkiaan jäätä nostettiin 132 palaa. Isoimpia paloja tuli vain yksi kuormalavalle.

 

Tälläkin kertaa uittoränni avattiin nostoa edellisenä päivänä. Kun suurimmat palat olivat 1,5 metriä leveät, jouduttiin ränniä edellisestä nostokerrasta reilusti leventämään. Talkooväki ja nosturi olivat 21.2. klo 07.30 valmiina aloittamaan työn. Hieman jännättiin, miten isot palat nousevat ja saadaan kuormalavoille. Hyvinhän se onnistui sekä 1,5x1,5 metrisillä että 1x2 metrisillä paloilla, kuten kuvista näkyy.

 

1,5x1,5m jäätä lanssilla

 

2x1m jääpalakin nousee

 

 

Jää oli edellisestä nostokerrasta vielä paksuuntunut reiluun 60 senttiin. Teräsjäätä oli yli puoli metriä. Upeilta jääpalat näyttivät.

 

Puruveden kirkasta

 

 

Tyytyväinen talkoojoukko ja nosturin kuljettaja yhteiskuvassa Pro Puruveden jäännostoprojektin päättyessä.

 

Jäät on nostettu, hymyä!

 

 

 

Pro Puruveden hallitus vuodelle 2017 aloitti työnsä

 

Pro Puruvesi ry:n vuoden 2017 hallitus kokoontui puheenjohtaja Reijo Jantusen kotona jo perinteiseen tapaan jouluisessa ympäristössä, ja kuvakin hallituksesta joulukuusen ympärillä otettiin. Kuvassa vasemmalta Mikko Suonio, Raimo Oksman, Heikki Tynkkynen, Hannu Kutvonen, Anna-Maija Asikainen, Anneli Makkonen, Kari Lindström, Jaakko Eerikäinen, Reijo Jantunen ja Paavo Jantunen. Lasse Musakka ei päässyt kokoukseen. Muutoin koko hallitus oli aloittamassa vuoden 2017 työn.

 

Pro Puruveden hallitus vuodelle 2017

 

 

Kokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi Kari Lindström, sihteeriksi Anna-Maija Asikainen ja rahastonhoitajaksi Hannu Kutvonen.

 

Kokouksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

  • hallituksen sisäinen työskentely ja vastuut
  • jään nosto 8.-10.2. (yli 100 000 kg) Luolajäänveiston MM-kisoihin Leppävirralle
  • jään nosto 21.2. (noin 35 000 kg) Jäänveiston SM-kisoihin Kerimäelle
  • DocArtin kuvausmatkan järjestelyt Puruvedellä 24.-26.2. (FRESHABIT-hankkeeseen sisältyvän ”Ahdin valtakunta” dokumentin 6x30 min. kuvauksia)
  • FRESHABIT Puruveden tukiryhmien kokouksiin osallistuminen 24.1. ja 26.1.
  • kuva-aineiston kokoaminen ja käsittely selvitykseen muutoksista FRESHABIT Puruveden kohdealueilla 1950-luvusta alkaen
  • Pro Puruveden vuoden 2017 FRESHABIT-suunnitelman ja budjetin tarkentaminen
  • ArcGis-lisenssien jatkaminen
  • FRESHABIT Puruveden kotisivujen kehittäminen ja ylläpito vuonna 2017
  • Enanniemen osakaskunnan tukihakemuksen käsittely
  • vesistökunnostusverkoston talviseminaariin osallistuminen Lahdessa 26.1.
  • taloustilanne 31.12.2016
  • yhteistyökumppanit 2017
  • jäsenhankinta
  • vuoden 2017 Puruvesi-seminaarin ajankohta ja paikka (Ruokkeen Lomakylä, ajankohtavaihtoehdot 29.7. ja 5.8.)
  • palaute Punkaharjun Jouluraitista ja Kerimäen Joulumessuista

 

Uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa käsiteltyjen asioiden luettelo osoittaa, miten moninaisten asioiden parissa uusi hallitus työnsä aloitti. Hallituksen kokouksia oli 11 vuonna 2016. Eiköhän tänä vuonnakin suunnilleen kerran kuukaudessa hallitus kokoonnu. Ja kokousten välissähän vapaaehtoinen hallituksen ja jäsentemme monipuolinen työ Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen tehdään yhteistyössä lukuisten tahojen kanssa.

 

 

 

 

 

Vanhemmat jutut ja kuvat siirretty arkistoon.


 

 

 

Sivua muokattu 21.09.2017    |    Takaisin ylös

© Pro Puruvesi ry     | Yhteystiedot | Sivukartta | Palaute | Tietoa sivustosta

Marikoo Kotisivuratkaisut