Pro Puruvesi ry

Olet sivulla:   Etusivu Tapahtumat Jutut ja kuvat

Jutut ja kuvat

FRESHABIT Puruvesi-seminaari 29.7.2017

 

 

Vuoden 2017 Puruvesi-seminaari pidettiin lauantaina 29.7. klo 10-15 Ruokkeen Lomakylässä Puruveden rannalla. Seminaaripaikalta Hummonselälle avautuvat näkymät ovat upeinta Puruvettä.

 

Ruokkeen rantaa

 

 

Seminaari oli osa 1.1.2016 alkaneen ja 30.9. 2022 päättyvän FRESHABIT LIFE IP Puruveden tiedottamista. Pro Puruvedellä oli seminaarin valmistelu- ja järjestelyvastuu. Keskeiset Puruvedellä hankkeessa toimivat ja tuloksista vastuussa olevat selvittivät, mitä ovat tähän mennessä saaneet aikaan ja mitä lähiaikoina tekevät. Tärkein kohderyhmä oli Puruveden seudun vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä hankkeen seudulliset sidosryhmät. Kuvassa seminaariyleisöä.

 

Seminaariyleisöä

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen avasi seminaarin ja toivotti seminaariyleisön tervetulleeksi. Kyseessä oli seitsemäs Puruvesi-seminaari. Ensimmäinen pidettiin vuosi Pro Puruveden perustamisen jälkeen vuonna 2011. Reijo Jantusen mukaan seminaarien painopisteet kuvaavat hyvin Puruvesi-työn edistymistä. Ensimmäisessä seminaarissa käsiteltiin Puruveden historiaa. Sen jälkeen tärkeänä aiheena oli Puruveden tila. Vuosien 2013-2015 seminaareissa oli esiteltävinä jo suunnitelmia, mitä Puruveden vesienhoidossa pitäisi tehdä. Mukaan tuli vuonna 2014 FRESHABIT-hankkeen valmistelu. Nyt painopiste seminaarissa on siirtynyt konkreettisiin vesienhoitotoimiin. Reijo Jantunen korosti FRESHABIT Puruveden tärkeimmän tavoitteen olevan heikkenevän kehityksen pysäyttäminen viidellä kohdealueella ja edellytysten luominen tilanteen parantamiselle. Kuvassa Reijo Jantunen avaamassa seminaarin.

 

Reijo Jantunen avaa seminaarin

 

 

Aamupäivän ohjelmassa Etelä-Savon ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen edustajat selvittivät erityisesti, miten valuma-alueilla tehtävät työt ovat käynnistyneet ja etenemässä. Esille tuli myös tarvittavan lähtötiedon hankkiminen tilannekuvan tarkentamiseksi sekä tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuuden selvittämiseksi sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulla olevat hoitokalastukset ja vesikasvillisuuden niitot.

 

Etelä-Savon ELY-keskus johtaa FRESHABIT-hanketta Puruvedellä. Aluekoordinaattori Pekka Sojakka selvitti hankkeen johtamista ja mm. lähtökohtatietojen hankintaa näytteiden ottoineen. Johtava asiantuntija Juha Maaranen puolestaan käsitteli mm. heidän vastuullaan olevan Jouhenjoen suualueen suuren kosteikon valmistelutilannetta, Kerimäen Kirkonkylän alueella Matinniemen niittoa sekä hoitokalastusta. Jouhenjoen suualueen kosteikon rakentamisesta tarjouskilpailu oli menossa. Tavoitteena on saada rakentaminen käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Matinniemen niitto jatkuu toisella niittokerralla samalla alueella kuin viime vuonna. Uusia muutaman hehtaarin alueita tulee mukaan niittoalueeseen Matinniemen itärannalta. Viime syksynä alkanut hoitokalastus Ristilahti-Haudanlahti-Mehtolanlahti alueella jatkuu. Hoitokalastuksen aloittamista Savonlahden alueella ja Kuonanjärvessä harkitaan. Pekka Sojakan ja Juha Maarasen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Pekka Sojakka pitämässä esitystään

Juha Maaranen esittelee omaa osuuttaan 

 

 

Seuraavana oli vuorossa johtava asiantuntija Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. He ovat vastuussa valuma-aluesuunnittelusta sekä kohdealueella 4 Hummonselän pohjoispään valuma-alueilla, että kohdealueella 5 Ristilahden-Haudanlahden valuma-alueilla. Suunnittelu valmistuu lokakuuhun mennessä. Ensimmäisiä valuma-aluetöitä käynnistynee jo syksyn aikana. Kohdealueella 4 valuma-aluerakenteiden toteuttamisvastuu jakautuu Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen kesken. Vastuuosapuolet sopivat keskinäisestä yhteistoiminnastaan. Kohdealueen 5 Pohjois-Karjalan puoleisista valuma-aluerakenteista vastaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Paula Monosen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Paula Mononen esittelemässä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tekemisiä

 

 

Mittavin vastuu valuma-aluetöistä on Suomen metsäkeskuksella. Heidän vastuullaan on kokonaan kohdealueen 2 (Savonlahti) ja kohdealueen 3 (Hautalahti-Pajuselän pohjoisosa) valuma-alueen rakenteet sekä pääosa kohdealueen 1 (Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi) rakenteista, osia kohdealueen 4 (Ketolanlahti-Suokonlahti-Hummonlahti) valuma-alueesta ja kokonaan kohdealueen 5 (Ristilahti-Naaranlahti-Susiniemi) Etelä-Savon puoleinen osa ja Pohjois-Karjalan puolelta Lessinpuron valuma-alue. Luonnonhoidon asiantuntija Seppo Ollikainen selvitti, miten heidän vastuullaan olevat työt edistyvät. Putkiniemessä yksi kosteikkokokonaisuus valmistui jo viime syksynä. Työt ovat käynnistyneet tai käynnistymässä Lessinpurolla, Naaranlahdella ja Lautalahdella. Suunnittelu on varsin valmis heidän vastuullaan olevilla valuma-alueilla pl. kohdealue 2, jossa suunnittelu valmistuu ensi vuonna. Suomen metsäkeskuksella on valmisteilla myös uusia metsien hoitoon liittyviä suosituksia, joilla vähennetään vesistöihin tulevaa kiintoainetta ja ravinteita. Seppo Ollikaisen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Seppo Ollikaisen esitystä

 

 

Lounaalla oli tarjolla Puruveden muikuista todella maistuvaa muikkukeittoa. Sen jälkeen ennen kahvitaukoa olivat vuorossa Luonnonvarakeskuksesta Enonkoskelta tutkija Irma Kolari, Metsähallituksen luontopalveluiden Itä-Suomen Puistoalueelta Savonlinnasta suunnittelija Tiina Linsen ja Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen sekä seminaariin tervehdyksen tuoneet kansanedustaja Kari Kulmala ja Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela.

 

Tutkija Irma Kolari käsitteli hankkeeseen sisältyviä muikun, siian ja harjuksen poikastutkimuksia. Niitä on tehty sekä viime, että tänä vuonna. Viime vuonna harjuksen poikasia tavattiin hyvin vähän. Tänä vuonna tulos oli parempi. Muikun poikastuotto ei vaikuttanut Hummonselän tulosten perusteella erityisen hyvältä. Tulosten tarkempi analysointi jatkuu. Kohdealueella 1 Kerimäen Kirkonkylän läheisellä vesialueella ja kohdealueella 4 Hummonselän pohjoispään alueella kalastorakenne oli viime vuoden koekalastuksien perusteella Puruvedelle varsin sopiva. Tämän vuoden koekalastusalueilla kohdealueella 5 Naaranlahti-Tynkkylänlahti ja kohdealueella 3 Hautalahti-Puntunen sekä erityisesti kohdealueella 2 Kuonanjärvessä särkikaloja oli runsaasti. Näiden tulosten analysointi on vielä kesken. Irma Kolarin esitysdiat löytyvät täältä.

 

Irma Kolari kertoo LUKEn roolista

 

 

Suunnittelija Tiina Linsen käsitteli Punkaharjun luonnonsuojelualuetta ja sen liittymistä Puruveteen. Hankkeessa on valmisteilla retkeilypolku Punkaharjun Laukansaaren tutkimuspuistoon. Hytermänsaareen Kerimäellä tehdään luontopolku, ”Romu-Heikin polku”. Vuosien 2016-2017 aikana on tehty Punkaharjun-Puruveden alueella kävijätutkimus. Valmisteilla on myös koulujen käyttöön tarkoitettu ympäristökasvatusohjelma. Tiina Linsenin esitysdiat löytyvät täältä.

 

Tiina Linsenin esitys

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen selvitteli Pro Puruveden vastuita ja sitä, miten niiden toteutuminen on edennyt. Tiedottamisvastuuseen liittyen on mm. järjestetty vuoden 2017 aikana yksi tiedotustilaisuus, lähetetty viisi lehdistötiedotetta, osallistuttu oman esittelyteltan kera tai omalla osastolla viiteen isoon tapahtumaan, järjestetty Puruvesi-seminaari ja ylläpidetty FRESHABIT Puruveden kotisivuja. Joitakin tiedotustilaisuuksia ja tapahtumiin osallistumisia on vielä loppuvuodestakin. Ympäristökasvatukseen liittyen vuonna 2017 on järjestetty Kerimäen koulun Puruvesi-päivä. Elokuussa vastaava on Kesälahden ja Punkasalmen koululla. Vuoden 2016 aikana tiedotustoiminta oli saman laajuista. Lisäksi Pro Puruvesi on vastannut hankkeen erillisosioista ”Muutokset 1950-luvulta alkaen Puruveden viidellä FRESHABIT-kohdealueella”. Työ on edennyt suunnitelmien mukaan ja valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Reijo Jantusen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Valtiovallan tervehdyksen toi pohjoiskarjalainen kansanedustaja Kari Kulmala. Hän käsitteli mm. hallitusohjelmassa olevia vesiympäristöön liittyviä asioita sekä kalastusta. Yhtenä huolenaiheena oli kalastonhoitomaksuista kertyvien varojen väheneminen.

 

Kansanedustaja Kari Kulmala tuomassa valtiovallan tervehdystä

 

 

Kiteen kaupungin tervehdyksen toi Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela. Hän korosti Puruveden arvoa Kiteen kaupungin kannalta. Puruvettä vuosikymmenten ajalta hyvin tuntevana hänellä oli kerrottavanaan myös henkilökohtaisia mielikuvia Puruvedellä tapahtuneista muutoksista.  

 

Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela tuomassa kaupungin tervehdystä

 

 

Kahvitauon jälkeen seminaari jatkui kahdella viimeisellä esityksellä. Erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista käsitteli vesiluonnon kartoitusta ja mallinnusta Puruvedellä. Limnologi Tarmo Tossavainen Karelia AMK:sta selvitteli Savonlahden koekalastusta ja sedimenttitutkimusta.

 

Erikoissuunnittelija Jari Ilmosen esitys käsitteli sekä heidän johdollaan tehtävää kasvillisuusselvitystä, että muiden osapuolten vastuita kartoitus- ja mallinnustyössä. Kasvillisuusselvitys alkoi viime kesänä ja maastotyöt loppuivat juuri seminaarin alla. Selvitys tehtiin Hummonselän alueella ennakkoon valituilla 42:lla näytealalla. Geologian tutkimuskeskus teki viime kesänä Hummonselällä luotauksen, jolla selvitettiin syvyyssuhteita ja pohjanlaatua. Osana kartoitustyötä oli Irma Kolarin esityksessään käsittelemä muikun, siian ja harjuksen poikastutkimus. Kokonaisuuteen kuuluu myös Suomen ympäristökeskuksen vastuulla oleva kaukokartoitus ja sen mahdolliset hyödyntämistavat järvien tilan selvittämisessä. Jari Ilmosen esitysdiat löytyvät täältä.

 

Jari Ilmonen pitämässä esitystään

 

 

Seminaarin viimeisessä esityksessä limnologi Tarmo Tossavainen selvitti Savonlahden koekalastuksen ja sedimenttitutkimuksen tuloksia. Karelia AMK toteutti nämä Pro Puruveden toimeksiannosta ja järjestämänä. Selvitykset eivät sisältyneet FRESHABIT-hankkeeseen, mutta tukivat sitä suoraan kohdealueella 2. Savonlahden koekalastuksessa tuli erittäin runsaasti särkikaloja itse lahtialueelta. Hoitokalastustarve on selkeä. Lahtialueen ulkopuolella kalaston rakenne oli melko sopiva. Sedimenttitutkimuksessa todettiin lahtialueella kovan saven päällä olevan sedimenttiä keskimäärin lähes kolme metriä. Fosforia alueella arvioitiin sedimenttinäytteiden analysoinnin perusteella olevan yli 200 000 kiloa. Jo pelkästään runsas särkikalakanta aiheuttaa riskitekijän fosforin vapautumisesta veteen. Näkösyvyys Savonlahdella on paikka paikoin alle metrin, mikä on Puruvedelle tavattoman huono. Tarmo Tossavaisen esitysdiat löytyvät täältä.   

 

Tarmo Tossavainen ja esitys Karelia AMK:n tutkimuksista

 

 

Reijo Jantunen korosti loppupuheenvuorossaan, miten monen osapuolen sitoutumista yksittäisestä rannan asukkaasta aina valtakunnan tason erikoisasiantuntijoihin tarvitaan saamaan Puruveden tilan heikkeneminen pysähtymään ja vähitellen kääntymään parempaan suuntaan. FRESHABIT-hankkeen tuloksena saadaan viidellä kohdealueella käänne aikaan, kun kaikki osapuolet tekevät työnsä tavoitteiden mukaisesti. Hyvin paljon työtä ja uusia hankkeita rahoituksineen tarvitaan FRESHABIT-hankkeen oheen ja jatkoksi Puruvedellä.

 

Ensi vuoden Puruvesi-seminaari pidetään Etelä-Savon alueella. Seminaarin rakenne saattaa uudistua, kun valuma-alueilla alkaa olla jo paljon nähtävää.

 

 

 

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) koekalastukset Puruvedellä 2017

 

Tässä juttu ja kuvia LUKE:n koekalastuksista Pro Puruveden näkökulmasta.

 

Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipisteen tutkimusmestari Esa Hirvosen ja tutkija Irma Kolarin johdolla toteutettiin FRESHABIT Puruvesi-hankkeeseen kuuluvat koekalastukset Naaranlahti-Tynkkylänlahti alueella 17.-21.7. ja Hautalahti-Puntunen alueella ml. Kuonanjärvi 24.-28.7.2017.

 

Hautalahden - Puntusen koekalastusalue 

 

 

Viime vuonna LUKE Enonkoski toteutti FRESHABIT-hankkeeseen sisältyvät koekalastukset Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi ja Ketolanlahti-Myllylahti alueilla. Pro Puruveden toimeksiannosta ja järjestelyin Karelia AMK teki koekalastukset Ristilahdella (2014), Mehtolanlahdella (2015) ja Savonlahdella (2016). Ne eivät sisältyneet FRESHABIT-hankkeeseen, mutta sitä tukivat. Siten kaikilla viidellä Puruveden FRESHABIT-kohdealueella on tehty koekalastuksia. Sekä kalastorakenteesta että hoitokalastustarpeesta on lähtökohtatiedot saatu.

Naaranlahti-Tynkkylänlahti -koekalastusalueella särkikaloja näytti olevan reiluhkosti Naaranlahden perukalla, Pienlahdessa ja Tynkkylänlahdessa. Selkäveden reunalla verkoissa oli varsin vähän kaloja. Aikanaan koekalastusraportista ilmenee hyvin yksityiskohtaisesti, mitä kaloja koekalastusverkoissa oli. Kuvassa kalastusmestari Esa Hirvonen apulaisen kera työpisteessään.

 

Dokumentointi saaliista

 

 

Ja tässä vapaaehtoiset päästelemässä kaloja verkoista Naaranlahden rannalla.

 

Kalojen päästelyä koekalastusverkoista

 

 

Hautalahti-Puntunen -alueella ja erityisesti Kuonanjärvessä olleissa verkoissa oli niin kalojen päästelijöillä kuin kustakin kalasta tietoja talteen ottavilla runsaasti työtä. Tarpeen oli kaksi ”työketjua”. Molemmissa vapaaehtoiset päästelivät kaloja ja toisessa Esa Hirvosen ja toisessa Irma Kolarin toimesta kirjattiin kaloista tarvittavat tiedot. Tässä Irma Kolarin työpiste.

 

Irma Kolarin työasema

 

 

Tästä Kuonanjärvessä olleesta verkosta saa hieman kuvaa, miltä saalis näytti.

 

Verkkosaalista

 

 

Ja samanlaista saalista oli monissa verkoissa.

 

Lähikuvaa verkosta

 

 

Kalojen päästely sopii niin naisille kuin miehillekin iästä riippumatta. Kuvassa todellinen Puruveden kalastuksen seniori ja yksi kuudesta Pro Puruveden perustajajäsenestä, Eero Luukkanen, opastaa nuorta neitokaista tunnistamaan kaloja ja päästelemään niitä verkosta. Irma Kolari seuraa innokkaan neitokaisen toimintaa.

 

Monen ikäistä vapaaehtoista

 

 

Kaikkiaan Esa Hirvosen, Irma Kolarin ja LUKE:n sekä Etelä-Savon ELY-keskuksen kahden kesätyöntekijän apuna oli yhteensä toista kymmentä Pro Puruveden ja paikallisten osakaskuntien vapaaehtoista. Useat heistä olivat auttamassa useita päiviä. Kalojen päästely koekalastusverkoista sopii erinomaisesti vapaaehtoistyöksi. Kiitokset kaikille vapaaehtoisille. Ilman teitä työ ei olisi näin laajana onnistunut.

 

 

 

Harjun Kesäraitti 8.7.2017

 

Punkaharjun Pitäjäyhdistys järjesti Harjun Kesäraitti-tapahtuman 8.7. Punkaharjun keskustassa. Pro Puruvesi osallistui tapahtumaan oman esittelytelttansa kanssa osana FRESHABIT Puruveden tiedottamista.

 

Tapahtuman ohjelmatarjonta oli monipuolista. Juontamisesta huolehti Lisa Sounio-Ahtisaari. Hän toi esille myös Puruvesi-työn merkityksen ja vieraili teltassamme. Vuoden punkaharjulaiseksi valittiin paikallinen K-kauppias Marko Humia.

 

Erityisen mieluisaa oli huomata paikallisten maanomistajien sekä metsästäjien myönteinen kiinnostus myös Punkaharjun suunnalla FRESHABIT-hankkeeseen ja koko Puruvesi-työhön. Eiköhän Hälvänjoella majavakysymykseenkin löydy paikallisten metsämiesten ja maanomistajien kanssa ratkaisuja sekä vesienhoitorakenteita, jotka palvelevat myös riistanäkökohtia.

 

Pro Puruveden järjestelyistä ja esittelystä vastasivat hallituksen jäsenet Hannu Kutvonen ja Anna-Maija Asikainen sekä puheenjohtaja Reijo Jantunen. Kuvassa keskusteluja niin teltan edustalla kuin teltassakin.

 

Raitin väkeä teltalla

 

 

Ilo oli saada myös nuoria tutustumaan Puruveden tilanteeseen ja kuulemaan, mitä ollaan tekemässä Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen niin nykyisille nuorille kuin tuleville sukupolvillekin.

 

Nuorisoa tutustumassa Pro Puruveden toimintaan

 

 

Vuoden 2017 Harjun Raitti oli Pro Puruveden näkökohdin yksi parhaista tapahtumista, missä Punkaharjun suunnalla olemme olleet mukana.

 

 

 

Virtausmittauksia Puruvedellä

 

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johdolla tehdään Puruvedellä FRESHABIT-hankkeeseen liittyen virtausmittauksia virtausmallin kehittämistä varten. Samalla saadaan tietoa valituilta alueilta virtauksista Puruvedellä. Käytännön työstä vastaa Pro Puruvesi vapaaehtoistyönä Kerimäen Kirkonkylä-Patasalo-Halmesaari suunnalla ja Metsähallitus meneillään olevaan muuhun FRESHABIT-toimintaansa liittyen Hummonselän suunnalla. Metsähallituksen virtausmittaukset Hummonselällä ajoittuvat 17.-28.7 väliselle ajalle. Pro Puruvesi jatkaa mittauksia lokakuun loppupuolelle asti ja saattaa ulottaa mittauksia myös joillekin muille alueille Puruvedellä.

 

SYKE:n tutkimusmestari Timo Huttula ja tutkija Saija Koljonen pitivät perehdyttämistilaisuuden Pro Puruveden edustajille 13.7. Kerimäen Kirkkorannassa ja Kanasaaren vesialueella. Pro Puruvedestä perehdytettävinä olivat hallituksen jäsenet Paavo Jantunen, Kari Lindström ja Lasse Musakka sekä puheenjohtaja Reijo Jantunen. He ottavat päävastuun Pro Puruveden osalta ja perehdyttävät tarpeen mukaan lisää henkilöitä.

 

Aluksi suunniteltiin Kerimäen Kirkonkylän-Patasalon-Halmesaaren suunnalta sopivia mittausalueita. Vettä tuli olla kymmenkunta metriä ja alueella syvyysvaihteluitakin. Osa mittausalueista valittiin kapeahkoilta saarien välisiltä alueilta ja osa avoimilta selkävesien reunoilta. Kuvassa mittausalueiden valintaa Kerimäen Kirkkorannassa.

 

Kartta apuna mittauspaikkojen valinnassa

 

 

Mittaukset tehdään uimuriparilla kahdesta syvyydestä. Toisen uimurin lieriön yläpinta on kahden ja toisen neljän metrin syvyydessä. Mittausuimureissa on oranssinvärinen kelluke ja noin metrin pituisen varren päässä lippu. Siitä näkee uimurin kuuluvan FRESHABIT-hankkeeseen. Uimurin kellukkeessa on Suomen ympäristökeskuksen Saija Koljosen puhelinnumero. Kuvassa (vasemmalta Lasse Musakka, Saija Koljonen, Timo Huttula ja Reijo Jantunen) viritellään uimuria lähtökuntoon.

 

Mittausuimurin virittelyä

 

 

Mittaus kestää kerrallaan muutamia tunteja ajoittuen valoisaan aikaan. Samalla alueella tehdään useita mittauskertoja vaihtelevilla tuulilla. Mittausuimureiden liike tallentuu automaattisesti ja uimureiden liikettä sekä sijaintia voidaan seurata lähes reaaliaikaisesti. Virrat päälle ja mittausuimuri on valmis laskettavaksi veteen.

 

Uimurin vesille laskeminen käsillä

 

 

Uimuripari lasketaan veteen rinnakkain. Jo perehdyttämistilaisuudessa Kanasaaren lähettyvillä huomattiin syvemmällä ja pinnemmalla kulkevien mittausuimureiden liikkuvan eri nopeudella ja eri reittiäkin. Tältä uimuripari näyttää vedessä.

 

Uimurit vesillä

 

 

Mittausuimurit liikkuvat hitaasti ja ovat verkkomerkkien tapaan hyvin näkyvissä. Veneilijöitä pyydetään kiertämään mittausuimurit muutaman kymmenen metrin etäisyydeltä, etteivät veneestä ja moottorista syntyvät virtaukset vaikuta mittaustuloksiin.

 

Mittaustulosten julkaisutapaa ja jopa avointa reaaliaikaista seurantamahdollisuutta harkitaan.

 

 

 

Kesälahden Muikkumarkkinat 1.-2.7.2017

 

Pro Puruvesi on osallistunut Kesälahden Muikkumarkkinoille perustamisensa jälkeisestä vuodesta 2011 alkaen. FRESHABIT-hankkeen käynnistyttyä vuoden 2016 alussa, Muikkumarkkinat ovat sisältyneet Pro Puruveden vastuulla olevaan FRESHABIT Puruveden tiedotusohjelmaan.

 

Pro Puruveden iso oma esittelyteltta antaa mahdollisuuden tuoda esille monipuolista informaatiota sekä isoilla kartoilla että esittelytauluin. Tältä telttamme Kesälahden Muikkumarkkinoilla näytti.

 

Pro Puruveden teltta Muikkumarkkinoiden alkaessa

 

 

Pro Puruvesi oli vahvalla joukolla antamassa niin FRESHABIT-tietoa kuin muutakin infoa Puruvesi-työstä sekä kuuntelemassa paikallisten Puruvesi-kuulumisia. Eri pituisin jaksoin paikalla olivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Anneli Makkonen, Raimo Oksman ja Paavo Jantunen. Erittäin tärkeässä roolissa olivat nykyiset joensuulaiset, aiemmat kesälahtelaiset, Pentti ja Raija Hiltunen. Pentti Hiltunen oli pitkäaikainen Pro Puruveden hallituksen jäsen. Lauantaina oli aika-ajoin niin monia kiinnostuneita teltassamme, ettemme tahtoneet ehtiä vahvasta miehityksestä huolimatta kaikkien kanssa juttelemaan.

 

Yleisöä lähes teltan täydeltä

 

 

Myös pohjoiskarjalainen kansanedustaja Kari Kulmala sai FRESHABIT-infoa.

 

Kansanedustaja Kari Kulmala Pro Puruveden teltalla

 

 

Kuten myös Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Esa Lahtela ja aiempi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ari Asikainen.  Kuvassa vasemmalta Ari Asikainen, Esa Lahtela, Reijo Jantunen ja Pentti Hiltunen.

 

Ari Asikainen, Esa Lahtela, Reijo Jantunen ja Pentti Hiltunen Pro Puruveden teltalla

 

 

Keskusteluissa tuli vahvasti esille myönteinen asenne Puruveden vesienhoitoon, eikä työn tarpeellisuudesta ollut mitään epäilyä. Uskoa Puruveden heikkenevän kehityksen pysäyttämiseen ja puhtaampaan tulevaisuuteen voitiin vahvistaa FRESHABIT-hankkeessa jo nähtävillä olevilla toimenpiteillä niin valuma-alueilla kuin vesialueellakin.

 

Kesälahden Muikkumarkkinoilla Pro Puruvesi sai tänäkin vuonna kymmeniä uusia jäseniä. Jäsenmäärämme ylitti reilusti 1300:n jäsenen rajan. Vuonna 2014 saimme Kesälahden Muikkumarkkinoilla historiallisen tuhannennen jäsenen.

 

Puruveden Lohikuninkuuskisa käytiin Muikkumarkkinoiden kanssa samanaikaisesti. Komeat taimenet olivat voittajaparin saaliina. Suurin painoi lähes 4 kiloa ja pienempikin noin 2,5 kiloa. Muitakin mitat täyttäviä lohikaloja tuli. Kisaan osallistui hieman yli 200 venekuntaa. Kuvassa ensimmäisiä veneitä lähdössä yhdestä neljästä starttipaikasta.

 

Puruveden Lohikuninkuudesta kilpailevia lähdössä vesille

 

 

Sama telttapaikka on varattu Pro Puruvedelle Muikkumarkkinoilta jo vuodeksi 2018. Tervetuloa!

 

 

 

METKU - Metsäkulttuuripäivät LUSTO:ssa 16.-18.6.2017

 

Suomen Metsämuseo Lusto järjesti 16.-18.6. Metku-Metsäkulttuuripäivät Punkaharjulla Luston alueella. Metsään liittyvää ohjelmaa ja tahoja oli hyvin monipuolisesti kolmen päivän ajan esillä. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi. Kävijämäärä oli lähes 6000.

 

Pro Puruvesi osallistui tapahtumaan toista kertaa. Vesienhoitoon painottuvia muita toimijoita Metsäkulttuuripäivillä ei ollut. Metsä ja vesi, metsän hoito ja vesistöjen hoito sopivat mainiosti samaan tapahtumaan. Metsien hoidolla ja sen parissa työskentelevien asenteella on tärkeä merkitys vesistöjen tilaan. FRESHABIT-hankkeessa Puruvedellä metsän ja metsien hoidon vaikutus vesistön tilaan on vahvasti esillä.

 

Pro Puruvesi oli tapahtumassa erityisesti FRESHABIT-teemalla. Hyvältä paikkaa Metsätorilta varattiin tilava näyttelyosasto. Tältä osasto näytti tapahtuman avautuessa perjantaina 16.6. klo 10. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta niin kirkkaasti, että takaseinällä olleet FRESHABIT Puruveden kohdealuekartta ja iso Puruveden kartta näkyvät kuvassa heikosti.

 

Pro Puruveden osasto

 

 

Tapahtuma oli päivittäin avoinna klo 10-16. Pro Puruvedellä oli koko ajan paikalla kaksi hallituksen jäsentä. Lauantaina otetussa kuvassa Anna-Maija Asikainen ja Reijo Jantunen esittelemässä FRESHABIT-hanketilannetta ja muitakin Puruvesi-asioita. Tietokoneelta näytettiin monille, mitä Pro Puruveden ja FRESHABIT Puruveden kotisivuilta (www.propuruvesi.fi/FRESHABIT) sekä Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmästä löytyy. Positiivista oli palaute siltäkin osin.

 

Puruvesi-tietoutta jakamassa

 

 

Monipuoliseen ohjelmatarjontaan kuului luontevasti niin tukkilaiset kuin puusta erilaisia taideteoksia tekevät.

 

Tukkilaisesitystä

Moottorisahaveistoa 

 

 

Kolmen päivän tapahtuma oli Pro Puruvedelle varsin mittava satsaus, kun samalla viikolla olivat myös mm. Pro Puruveden järjestämä laaja haastattelu liittyen selvitykseen muutoksista 1950-luvulta alkaen viidellä FRESHABIT Puruveden kohdealueella ja vuosittainen vesistökunnostusverkoston seminaari Tampereella. Vilkas viikko antoi paljon myönteistä Puruvesi-työlle. Ja vilkas toiminta- ja tapahtumakesä Puruvedellä jatkuu. Avoin, aktiivinen viestintä ja sitä kautta ihmisten positiivinen mukaan saaminen Puruvesi-työhön sekä verkostoituminen luovat sitä perustaa, jolla sekä FRESHABIT-hanke Puruvedellä että muu työ Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen onnistuu.

 

 

 

Vesistökunnostusverkoston seminaari 13.-14.6.2017 Tampereella

 

Vuoden 2017 vesistökunnostusverkoston seminaari pidettiin Tampereella. Järjestäjinä olivat Suomen ympäristökeskus, Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys, Pirkanmaan ELY-keskus ja FRESHABIT-hanke. Seminaari pidettiin Tampereen yliopiston päärakennuksessa. Toisen seminaaripäivän iltapäivä oltiin maastossa. Osallistujia oli lähes 200 ympäri Suomea.

 

Pro Puruveden edustajat ovat osallistuneet vuosittaiseen seminaariin vesistökunnostusverkoston perustamisesta alkaen. Aiempien vuosien seminaarit ovat olleet Lahdessa, Iisalmessa, Raumalla ja Lappeenrannassa. Seminaari on vuoden tärkein koulutustilaisuus hallituksen jäsenille. Seminaari tarjoaa erinomaisen ympäristön myös Puruveden ja Pro Puruveden valtakunnalliseen tunnetuksi tekemiseen ja verkostoitumiseen. Tampereen seminaariin osallistuivat Pro Puruvedestä puheenjohtaja Reijo Jantunen, varapuheenjohtaja Kari Lindström sekä hallituksen jäsenet Paavo Jantunen ja Mikko Suonio.

 

Pro Puruvedellä oli seminaarin yhteydessä oma näyttelyosasto. Seminaarin alkaessa 13.6. klo 09, osastomme yliopiston aulan päädyssä oli valmis.

 

Pro Puruveden osasto kunnostusnäyttelyssä

 

 

Ensimmäisen seminaaripäivän mielenkiintoisinta antia Puruveden kannalta olivat esitykset ja keskustelut erilaisten luontoarvojen huomioon ottamisesta vesistön kunnostamisessa. Asiaa käsiteltiin aamupäivällä kaikille yhteisissä asiantuntijoiden esityksissä ja iltapäivällä yhdessä teemaryhmistä. Viitasammakon ja direktiivikorentojen tuomat käytännön ongelmat Puruvedellä tulivat teemaryhmässä vahvasti keskusteluun Pro Puruveden toimesta. Edelleenkään yksiselitteistä ratkaisumallia eri luontoarvojen priorisoimiseksi erilaisilla vesistöillä ei ole. Lähinnä lupamenettelyn joustavoittaminen ja direktiivilajien kompensaatioiksi kelpaavien elinympäristöjen tulkinnat näyttäisivät jäävän lähiajan parannuksiksi. Asian selvittelyä luvattiin jatkaa.

 

Ensimmäinen päivä päättyi Tampereen kaupungin vastaanottoon ja vuoden 2017 vesistökunnostajan palkitsemiseen Tampereen Raatihuoneella ja seminaari-illalliseen. Kuvassa Pro Puruveden nelikko vasemmalta Reijo Jantunen, Paavo Jantunen, Kari Lindström ja Mikko Suonio Tampereen Raatihuoneella.

 

Pro Puruveden edustajat Tampereen raatihuoneella

 

 

Viidettä kertaa valittiin valtakunnallinen vuoden vesistökunnostaja. Vuoden 2017 vesistökunnostaja on Juha Salonen. Hän on ansioitunut erityisesti purokunnostajana. Kaikki viisi vuoden vesistökunnostajiksi valittua saatiin yhteiskuvaan. Kuvassa vasemmalta vuoden 2017 vesistökunnostaja Juha Salonen, vuoden 2016 vesistökunnostaja Reijo Jantunen, vuoden 2015 vesistökunnostajan Virtavesien hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Esa Lehtinen, vuoden 2014 vesistökunnostaja Jukka Koski-Vähälä ja vuoden 2013 vesistökunnostaja Juha Keto.

 

Vuoden vesistökunnostajat 2013-2017

 

 

Toisen seminaaripäivän aamupäivällä käsiteltiin mm. kemikalisointia vesistöjen hoitokeinona niin yhdysvaltalaisten, ruotsalaisten kuin suomalaistenkin kokemusten perusteella. Aihe oli hyvin ajankohtainen mm. Littoistenjärven alumiinikloridin käytön ja vaikutusten saaman suuren julkisuuden ansiosta. Aihe oli tosin valittu jo ennen Littoistenjärven käsittelyä. Yhdysvalloissa ja Ruotsissa kokemuksia kemikaalien käytöstä on jo usean vuosikymmenen ajalta. Tulokset vaihtelivat. Yleiskuva pitkäaikaisistakin vaikutuksista oli kuitenkin myönteinen. Selkeästi niin Ruotsin kuin Suomenkin kokemusten perusteella pelkkä kemikaalikäsittely ei riitä positiiviseen pitkäaikaiseen vaikutukseen. Ravinteiden ja kiintoaineen tulo valuma-alueilta on saatava kuriin ja vesialueella on huolehdittava mm. särkikalojen määrän sopivana pitämisestä. Kaikki järvet, joissa kemikalisointia on käytetty, ovat olleet pieniä. Littoistenjärvi on kooltaan noin 1,5 km2. Olisiko kemikalisointi tulevaisuudessa realistista joillakin Puruveden valuma-alueen huonossa kunnossa olevassa järvessä kuten Kuonanjärvessä tai varsin sulkeutuneella lahtialueella kuten Ristilahdessa?

 

Iltapäivällä tutustuttiin ryhmiin jakaantuneena Ahtialanjärven lintuvesien kunnostukseen ja kaupunkiympäristön vesiensuojeluun. Kuvassa Ahtialanjärven ruovikkoista maisemaa.

 

Ahtialanjärveä

 

 

Iltapäivällä tutustuttiin myös Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimitiloihin ja alueelle järjestettyyn vesiensuojeluun liittyvään näyttelyyn. Erityisen mielenkiintoiselta vaikutti uiva, telaketjuin ja murskaimella varustettu niittolaite. Sillä pystyy niittämään kuivalle maalle asti eivätkä ohuet rantapuskatkaan jää niittämättä. Murskaimella voi hajottaa mm. heinäkasvuston juurakoita. Puruvedelläkin monissa paikoin kellukkeilla kulkevien niittolaitteiden kulku tyssää jo kaukana rannasta kun kelluke ottaa kiinni pohjaan.

 

Mielenkiintoinen niittolaite

 

 

Toinen hyvin mielenkiintoinen yrittäjä esitteli lähinnä omien rantojen kunnostajille kehittämäänsä imuruoppausvälineistöä ja yksinkertaista vetolaitetta rantaveteen kertyneen ”moskan” poistamiseen. Kuvassa em. laitteiden esittelykuva ja kotisivujen osoite tarkempaan tutustumiseen.

 

Omien rantojen kunnostamiseen soveltuvia laitteita

 

 

Pro Puruveden kustannukset seminaarista olivat yhden auton kilometrikorvaus ja kahden 2- hengen huoneen majoituskorvaus kahdelta yöltä järjestäjän neuvottelemasta halvemmasta majoitusvaihtoehdosta.  

 

Seminaariesitykset löytyvät täältä.

 

 

 

Selvitys muutoksista 1950-luvulta alkaen Puruveden viidellä FRESHABIT-kohdealueella

 

Pro Puruveden vastuulla osana FRESHABIT-hanketta on selvityksen teettäminen muutoksista Puruveden viidellä kohdealueella 1950-luvulta alkaen.

 

FRESHABIT Puruvesi, kohdealueet

 

 

Selvityksen tekee kilpailutuksen voittanut Pöyry Finland Oy. Selvitys pohjautuu kansalaishavaintoihin muutoksista, vanhoihin ja nykytilaa esittäviin valokuviin sekä karttoihin. Pro Puruveden vastuulla oleva valokuvien etsiminen alkoi jo vuoden 2016 lopulla. Tässä Kerimäen kunnan kuvassa Kerimäen kirkonkylän kohdealueen 1 puhdasta rantaa 1930-luvulta.

 

Kerimäen kirkonkylän rantaa 1930-luvulta

 

Nyt siitä niitetään FRESHABIT-hankkeessa laajaa ruovikkoa siinä määrin kuin rehevöitymisen myötä tulleilta viitasammakoilta ja direktiivikorennoilta on mahdollista. Kuva Kerimäen aluejohtokunnan.

 

Matinniemen ranta ennen niittoja

 

 

Haastattelut ovat hyvin keskeinen osa selvitystä. Haastateltavien valinta kohdealueittain ja haastattelujen järjestelyt olivat Pro Puruveden vastuulla. Haastattelujen tekeminen ja haastattelumateriaalin käsittely olivat Pöyryn vastuulla. Haastattelija oli johtava asiantuntija, FM, YTL Kalle Reinikainen. Hänellä on hyvin vahva sekä koulutuksellinen että käytännön kokemus ympäristötutkimuksesta, vuorovaikutteisesta suunnittelusta ja haastatteluista.

 

Haastattelut toteutettiin 12.-16.6. viidellä kohdealueella. Kultakin kohdealueelta Pro Puruvesi oli valinnut useita haastateltavia. Kaikkiaan heitä oli parikymmentä. Lähes kaikki olivat seuranneet omilla lähivesillään koko muutosprosessin 1950-luvulta alkaen.

 

Haastattelut alkoivat 12.6. kohdealueelta 1 Kerimäen Kirkkorannassa. Kuvassa vasemmalta Pro Puruveden hallituksen edustaja Kari Lindström, haastattelija Kalle Reinikainen ja haastateltavat Matti Louekoski, Pekka Palm, Pentti Kuutti ja Esko Auramo. He kaikki ovat tehneet havaintoja Kerimäen kirkonkylän rannoilta siitä alkaen kun taustalla oleva Jouhenlahtikin oli hiekkarantainen ja vesikasvillisuudesta vapaa. Esko Auramolla muistikuvat ovat myös Lautalahdelta. Lisäksi kotona haastateltiin yli 90-vuotias Toivo Tynkkynen.

 

Kohdealueen 1 haastateltavat

 

 

Kohdealueella 2 haastattelu toteutettiin 14.6. aamupäivällä. Haastateltavina olivat Hannu Paakkunainen ja Seppo Silvennoinen. Pro Puruveden puolelta oli mukana ja järjestelyistä vastaavana hallituksen jäsen Hannu Kutvonen.

 

Tässä haastattelija ja kohdealue 3:n haastateltavat aamulla 15.6. Hautalahden rannalla vasemmalta Maija Huttunen, Kalle Reinikainen, Pentti Huttunen, Jaakko Karjalainen ja Juha Karhu. Nuoremman polven haastateltava Maija Huttunen on merigeologi. Hän on tehnyt kohdealueella 3 sukelluksia ja tuntee pohjan tilanteen osalla kohdealuetta 3. Jaakko Karjalainen on ammattikalastajana tehnyt muutoksista havaintoja kohdealueella 3 myös ammattikalastajan näkökulmasta. Pro Puruveden edustajana ja haastattelujen järjestäjänä kohdealueella 3 oli puheenjohtaja Reijo Jantunen. Merkittävänä erityispiirteenä kohdealue kolmen muutoksia arvioitaessa on 1970-luvulla alkanut ja muutama vuosi sitten loppunut turvetuotanto Savisuolla.

 

Kohdealueen 3 haastateltavat

 

 

Kohdealueella 4 osa haastatteluista tehtiin 13.6. ja osa 14.6. iltapäivällä. Haastateltavina olivat Aarre Kammonen, Esa Lahtela, Alpo Niiranen, Sirpa Pakarinen ja Matti Seiro. Järjestelyistä vastasi ja haastatteluissa oli Pro Puruveden puolelta mukana hallituksen jäsen Anneli Makkonen.

 

Kohdealueen 5 haastattelut hoidettiin 16.5. Haastateltavina olivat kohdealueen Pohjois-Karjalan puolelta Tuure Ahokas, Aino Haverinen sekä Marianne ja Risto Pöllänen. Etelä-Savon puolelta oli haastateltavina Antero Hänninen ja Eino Jantunen. Järjestelyistä vastasi Pohjois-Karjalan alueella hallituksen jäsen Raimo Oksman ja Etelä-Savon puolella kohdealuetta hallituksen jäsen Anna-Maija Asikainen. He olivat omilla alueillaan myös haastatteluissa mukana. 

 

Haastattelun aikana kukin haastateltava pääsi tuomaan esille omia havaintojaan muutoksista kohdealueella. Haastattelut nauhoitettiin haastateltavien luvalla. Pöyry käyttää laajaa haastattelumateriaalia tärkeänä lähdeaineistona tehdessään raportin muutoksista kohdealueittain. Työn päättyessä koko haastattelumateriaali luovutetaan Pro Puruvedelle ja jää Pro Puruveden haltuun.

 

Sopimuksen mukaan Pöyry luovuttaa loppuraportin Pro Puruvedelle marraskuun 2017 loppuun mennessä. Raportti tulee käyttöön osana FRESHABIT-hanketta.

 

 

 

Kerimäen koulun Puruvesi-päivä 30.5.2017

 

Pro Puruvesi järjesti Kerimäen koulun kuudesluokkalaisille 30.5. jo perinteisen Puruvesi-päivän. Se oli osa Pro Puruveden vastuulla olevaa FRESHABIT Puruveden ympäristökasvatusosiota. Kuudesluokkalaisia oli 34 ja opettajia kolme. Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa kussakin oli yksi opettaja. Rasteja oli kolme. Kaikki ryhmät kiersivät kaikki rastit viileässä, mutta aurinkoisessa ja lähes tyynessä säässä.

 

Ykkösrastilla käytiin Puruvedellä Jaakko Eerikäisen kipparoimalla veneellä. Jokainen pääsi henkilökohtaisesti mittaamaan näkösyvyyttä ja toteamaan Puruveden selkävesien veden poikkeuksellisen kirkkauden. Näkösyvyys oli parhaimmillaan lähes 10 metriä. Matkan aikana Pro Puruveden hallituksen varapuheenjohtaja Kari Lindström ja hallituksen jäsen Jaakko Eerikäinen antoivat Puruvesi- ja FRESHABIT-tietoutta. Vinkkejä annettiin mm. siitä, miten jokainen voi omalla toiminnallaan edistää Puruveden puhtautta. Pikku naposteltavaa tarjoili Irmeli Eerikäinen.

 

Ykkösrastin lähtövalmisteluita

Vesillä oli tyyntä ja kirkasta

 

 

Kakkosrastilla aiheena oli lintujen tunnistaminen Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtajan Timo Luostarisen johdolla. Kovin linturikasta ei Kerimäen Kirkkorannan alue päivällä ollut. Jokainen pääsi kuitenkin tunnistamaan joitakin lokkeja ja sorsia. Timon mukana ollut koira toi oman mielenkiinnon rastille.

 

Kakkosrastilla tunnistettiin lintuja

 

 

Kolmosrasti oli läheinen Kerimäen Kotiseutumuseo. Kerimäki-Seuran puheenjohtaja Iikka Muhonen kertoili värikkäästi elämästä vanhoina aikoina Puruveden seutukunnalla. Tutustumiskohteina olivat niin pirtti, tuulimylly kuin aittarakennukset. Morsiusaitta näytti erityisesti kiinnostavan ja selväksi tuli myös, miten tuulimyllyssä jauhoja jauhettiin.

 

Iikka Muhonen pitämässä kolmosrastia

Aitan ovella

 

 

Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi FRESHABIT-budjetista kaikille jäätelöt/kahvit Kaivopirtissä.

 

Vastaavat Puruvesi-päivät järjestetään Kesälahden ja Punkasalmen koulun oppilaille elokuussa. Kesälahden koulun viidesluokkalaisille Puruvesi-päivä oli alunperin valmisteltu pidettäväksi 16. toukokuuta. Edellisellä viikolla se jouduttiin perumaan, kun näytti epävarmalta onko suunniteltuna päivänä jäät Hummonselältä lähteneet ja vesillä käynti mahdollista.

 

 

 

Pro Puruvesi mukana Kesälahti City Mahaton 2017 -tapahtumassa

 

Pro Kesälahti järjesti 19.-25.5. tavanomaistakin näyttävämmän ja monipuolisemman Kesälahti City Mahaton-tapahtuman. Perusidea oli entinen: yksi noin viiden kilometrin kierros kullekin Kesälahden perustamisen (v. 1873) jälkeiselle vuodelle. Kullekin kierrokselle aikaa oli yksi tunti. Viestin kulku oli katkeamaton, joten tänä vuonna viesti kesti 145 tuntia. Tapahtuma kuului Suomi 100-tapahtumiin.

 

Pro Puruvesi on osallistunut jokaiseen neljään Kesälahti City Mahaton-tapahtumaan. Tällä kertaa osallistuimme viestikierroksen lisäksi omalla osastolla. Valitsimme osallistumispäiväksi teemapäivistä Lähiruoka-päivän. Puhdas lähiruoka ja puhdas Puruvesi puhtaine kaloineen sopi hyvin yhteen. FRESHABIT-hanke ja sen merkitys Puruvedelle oli Pro Puruvedellä keskeisenä teemana.

 

Niin FRESHABIT roll-up kuin Pro Puruveden oma roll-up yhteistyökumppanilogoineen toivotti yleisöä Pro Puruveden osastolle tervetulleeksi.

 

Roll-up -julisteet

 

 

Pro Puruveden osastolla oli FRESHABIT-hankkeeseen ja Pro Puruveden toimintaan liittyvää informaatiomateriaalia jaettavana. Esillä oli myös Puruveden valinta yhdeksi Suomen 100:sta luontohelmestä. Kartan äärellä saatiin tilannekuvaa ja terveisiä ranta-asukkailta ja kerrottiin mitä heitä kiinnostavilla alueilla tehdään. Pro Puruvesi sai jälleen useita uusia jäseniä noin 1250:n aiemman jäsenen joukkoon.

 

Pro Puruveden osasto

 

 

Tässä Pro Puruveden viestinviejät (vasemmalta Raimo Oksman, Anneli Makkonen, Reijo Jantunen, Helena Jantunen ja Pentti Hiltunen) lähdössä viemään viestiä 20.5. klo 12.

 

Viestin viejät

 

 

ja tässä iloisina kierroksen jälkeen.

 

Kierros suoritettu

 

 

Pro Kesälahti osoitti, miten huimaa idearikasta työtä omalla sarallaan vapaaehtoisjärjestö voi tehdä. Onnittelut ja kiitokset Pro Kesälahdelle. 

 

 

 

Savonlahden sedimenttitutkimus 2017

 

Karelia AMK tekee talvella 2017 Savonlahdella Pro Puruveden toimeksiannosta sedimenttitutkimuksen. Syksyllä 2016 samalla alueella Karelia AMK toteutti Pro Puruveden toimeksiannosta koekalastuksen. Siitä loppuraportti löytyy Pro Puruveden kotisivuilta. Em. työt eivät sisälly FRESHABIT LIFE IP Puruveden ohjelmaan, mutta tukevat sitä. Savonlahti valuma-alueineen on hankkeessa Puruvedellä yksi viidestä kohdealueesta. Koekalastuksesta ja sedimenttitutkimuksesta sovittiin Etelä-Savon ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipisteen kanssa.

 

Sedimenttitutkimuksessa selvitetään sedimentin määrä ja ominaisuudet sekä sedimentin aiheuttamat riskit Savonlahden tulevaisuudelle. Tutkimus antaa myös lähtökohtatiedot siitä, miten FRESHABIT-hankkeessa ja sen jälkeenkin Savonlahden valuma-alueella ja Savonlahdessa tehtävät työt vaikuttavat sedimentin kertymään ja ominaisuuksiin pitkällä ajanjaksolla. Karelia AMK:n työhön sisältyy myös mm. pohjaeläinnäytteiden ottaminen, pintasedimentin redox-potentiaalin mittaus ja vesinäytteiden ottaminen. Tutkimuspisteet näkyvät kartasta.

 

Havaintopisteet Savonlahden sedimenttitutkimuksessa

 

 

Karelia AMK:n opiskelijaryhmät osallistuivat tutkimukseen 27.3. ja 29.3. Savonlahdella. Tutkimuspisteestä 2, joka on muutaman sadan metrin päässä Savonlahden perukalle laskevasta Kuonanjoen suusta, mitattiin pohjasedimentin paksuus ja selviteltiin rakenne. Savonlahdelle ravinteet ja kiintoaine tulevat hyvin suurelta osin Kuonanjoen kautta. Tältä Kuonanjoen suualue näytti 27.3.

 

Kuonanjoem suu

 

 

Mittauspisteessä 2 oli kovan savikerroksen päällä reilut 4,5 metriä pehmyttä sedimenttiä, josta höttömäistä oli puolisentoista metriä. Mielenkiintoista oli toinen ruskea raita vajaassa kahdessa metrissä ja toinen reilussa kolmessa metrissä. Nämä liittynevät puiden uittoon ja käsittelyyn. Kuvissa näytteet sedimenttikerroksista 0-1, 3-4 ja 4-5 metriä. Viimeisessä tulee hyvin näkyviin jo kova savikerros.

 

Sedimenttikerros 0-1 m

Sedimenttikerros 3-4 m

Sedimenttikerros 4-5 m

 

 

Vesi Savonlahdella on niin tummaa, ettei sitä Puruveden kristallin kirkkaaksi vedeksi voi tunnistaa eikä tilannetta mitenkään hyväksyä. Näkösyvyys on alle metrin. Kuvassa 29.3. tehty tutkimusavanto ennen kokeiden ottamista.

 

Tumma tutkimusavanto

 

 

Tässä kuvassa menossa 29.3. pintasedimentin redox-mittaus.

 

Redox-mittausta sedimentistä

 

 

Ja tässä 29.3. pohjaeläinnäytteiden ottaminen.  

 

Pohjaeläinnäytteiden ottoa

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen kävi sekä 27.3. että 29.3. seuraamassa tutkimustyötä ja piti opiskelijoille Puruvesi-infon siitä, miten vesienhoitotöitä Puruvedellä tehdään ja miten Savonlahti niihin liittyy.

 

Reijo Jantunen esittelee Puruveden FRESHABIT-asioita

 

 

Opiskelijat saavat Savonlahdella hyvää koulutusta sedimenttitutkimukseen liittyvistä käytännön töistä ja he osallistuvat myös tutkimusaineiston laboratoriotyöhön ja analysointiin. Yksi Karelia AMK:n oppilas tekee Pro Puruvedelle opinnäytetyön Savonlahden tilasta vertailuineen Ristilahteen. Siellä Karelia AMK teki 2014-2015 Pro Puruveden toimeksiannosta samanlaisen koekalastuksen ja sedimenttitutkimuksen.

 

Sedimenttitutkimus käynnistyi helmikuun lopulla ja on edennyt suunnitellusti. Kenttätyöt päättyvät huhtikuun alkupuolella. Viimeiseksi otetaan uudet vesinäytteet, joilla nähdään miten kevätvirtaama Kuonanjoessa vaikuttaa vesiarvoihin Savonlahdella.  Keskeiset tulokset ovat esiteltävissä Puruvesi-seminaarissa 29.7. Ruokkeen Lomakylässä. Lopullinen raportti valmistuu vuodenvaihteessa 2017/2018.

 

 

 

Jäänveiston SM-kilpailut ja jääliukumäki Kerimäellä 2017

 

Jäänveiston SM-kilpailut pidettiin 25.-26.2. Kerimäellä Jäälinna ry:n johtamana. Pro Puruvesi nosti ja toimitti jäät kilpailuun sekä jääliukumäkeen. Kerimäen kappeliseurakunta antoi kilpailualueeksi upean kirkkopihan. Niin kilpailijoilla kuin yleisölläkin oli taustalla maailman suurin puukirkko.

 

Jäänveiston SM-kilpailujen järjestelyihin, rahoitukseen ja oheistapahtumiin osallistuivat Jäälinnan lisäksi mm. Savonlinnan kaupunki, Kerimäen aluejohtokunta, Kerimäen kappeliseurakunta, Pro Puruvesi, Lions Club Kerimäki, Lions Club Kerimäki/ Puruvesi, Kerimäen Yrittäjät, Kerimäki-seura, Pääkanta-säätiö ja Keiku ry. Tapahtuma oli samalla merkittävä yhteistyön ja yhteisöllisyyden osoitus.

 

Pro Puruvesi nosti korvauksetta jäät Kerimäelle SM-kisoihin ja jääliukumäkeen 21.2. ja hoiti niiden kuljetuksen 23.2. tapahtumapaikalle. Kaikkiaan jäätä nostettiin Kerimäelle noin 40 000 kiloa.  Suurimmat jääpalat olivat kooltaan 1,5x1,5 ja 1x2 metrisiä.

 

Kilpailujääpala nousee Puruvedestä

 

 

Jääliukumäen teki edellisten vuosien tapaan Pro Puruvesi. Perjantaiaamuna 24.2. aloitettiin työ, ja illalla reilun 30 metrin pituinen jääliukumäki oli valmis.

 

Jääliukumäki rakentuu Kirkönmäelle

 

 

Jo seuraavana aamuna jääliukumäki oli lasten käytössä.

 

Vauhtia jääliukumäessä 

 

…ja jonoakin syntyi. Säistä riippuen liukumäestä on iloa lapsille useiksi viikoiksi.

 

Laskijoita riitti jonoksi asti

 

 

Samaan aikaan jääliukumäen teon kanssa alkoi Savonlinnan kaupungin kalustolla Lions Clubien vapaaehtoisten avustamana kilpailupaikkojen valmistelu Jäälinnan johtamana. Jo aiemmin tehtyjen lumijalustojen päälle nostettiin kullekin kymmenelle kilpailijalle 1,5x1,5 metrinen aluspala ja sen päälle pystyyn 1x2 metrinen veistopala Puruveden kirkasta jäätä. Lisäksi kullekin kilpailijalle oli varattu vapaaseen käyttöön 1x1 metrinen jääpala.

 

Kisamateriaalin asettelua paikoilleen

 

 

Taitavat toimijat selvisivät vaativasta työstään mainiosti. Perjantaina illansuussa kaikille kilpailijoille olivat tällaiset jääpalat valmiina lauantaiaamuna klo 09 alkanutta kilpailua varten.

 

Veistämistä vaille valmis jääteos

 

 

Jo ensimmäisen kilpailupäivän iltapäivällä alkoi hahmottua, millainen taideteos kullakin oli tekeillä. Teemana oli Suomi 100 vuotta.

 

Kilpailu käynnissä, jääveistokset työn alla 

 

 

Viisihenkinen kilpailuraati, johon kuuluivat Savonlinnan kaupungin, Kerimäen kappeliseurakunnan, Pääkanta-säätiön, Jäälinna ry:n ja Pro Puruvesi ry:n edustaja, arvioi toisena kilpailupäivänä sunnuntaina klo 14 päättyneet veistokset. Jokainen raadin jäsen arvioi itsenäisesti kunkin kymmenen kilpailijan työt ja antoi jokaiselle työlle arvostelukriteereiden mukaisesti eriteltynä pisteet. Kun pisteet laskettiin yhteen, voittajaksi tuli Anssi Kuosan veistos ”Meidän maa”. 

 

Anssi Kuosa: Meidän maa

 

 

Toiseksi tuli veistos ”Sisun valtakunta”.  Sen tekijä oli Ari-Pekka Kuusela.

 

Ari-Pekka Kuusela: Sisun valtakunta

 

 

Ja kolmannen palkinnon sai Jussi Katajisto työllään ”Maamme”.

 

Jussi Katajisto: Maamme 

 

 

Upea oli koko veistosrivistö sekä päivällä että yöllä.

 

Veistosrivi valaistuna

 

 

Pro Puruvesi kiittää Jäälinnaa päätöksestä tuoda Jäänveiston SM-kisat Kerimäelle maailman suurimman puukirkon äärelle Puruveden rannalle. Kiitokset myös kaikille tapahtumaan osallistuneille hyvästä yhteistyöstä ja yleisölle kannustavasta palautteesta.

 

 

 

Jääprojekti 2017

 

Pro Puruvesi nosti Puruveden jäätä ennätysmäärän Jäälinna ry:n kanssa sovitusti. Jäätä nostettiin Luolajäänveiston MM-kilpailuihin Leppävirralle, Jäänveiston SM-kilpailuihin Kerimäelle ja jäänveistotapahtumiin Kuopioon, Imatralle, Luumäelle ja Enonkoskelle sekä isoon jääliukumäkeen Kerimäelle. Yhteensä jäätä nostettiin varovaisen arvion mukaan noin 220 000 kiloa. Jää nostettiin jo perinteisesti Kerimäeltä Pääkannasta Sammalselän reunalta.

 

Laadukkaan jään saaminen edellyttää paitsi Puruveden kaltaista kirkasta vettä, niin myös jään hoitoa siitä alkaen kun jää jalkamiehen kantaa. Aloitimme jään puhdistuksen ja merkitsimme nostoalueen joulukuun puolivälissä. Koepalan otimme 30.12. ja totesimme jään paksuudeksi noin 20 cm. Siitä teräsjäätä oli 17 cm.  Tämä antoi luottoa hyvän jään saamiseen. Koepala ”jäämestarimme” Jaakko Eerikäisen sylissä.

 

Jäämestari ja koepala

 

 

Jään hoito jatkui jään puhdistuksella aina lumisateen jälkeen. Lumitöistä selvittiin tänä talvena varsin vähällä. Kyllä lumipenkkoja hoitoalueen reunoille talven mittaan kuitenkin kertyi.

 

Lumenluontia hoitoalueelta

 

 

Jäänhoidon lisäksi valmisteluihin kuului mm. kuormalavojen hankinta (noin 150 kpl) ja kuljetus Pääkantaan, jääpalojen väliin tulevien välilautojen (noin 600 kpl) hankinta, kunkin kuormalavan jäälastin sitomiseen tarvittavien sidosliinojen osto, tarvittavien aurausten ja sorastusten järjestäminen, turvavälineiden järjestäminen, jääsahojen huolto, kuljetusten sopiminen (Kerimäen jäät), nostossa tarvittavan koneen ja kuljettajan varaaminen, talkooporukan varaaminen, taukotuvan varaaminen ja talkooeväiden hankinta. Tämä antaa hieman kuvaa millaisesta valmistelutyöstä näin mittavassa jäännostossa on kyse.

 

 

Jäännosto 8.-10.2.

Tavoite oli selvä. Kolmen päivän aikana tuli nostaa Luolajäänveiston MM-kisoihin Leppävirralle 500 kpl ja Kuopion tapahtumaan 44 kpl jääpaloja kooltaan 0,5x1,0 metriä ja lastata ne kuormalavoille kullekin neljä jääpalaa sidosliinalla sidottuna. Kuljetuksista vastasi Jäälinna ry.

 

Ennakkovalmisteluna avattiin 7.2. uittoränni ja tehtiin viimeisiä valmisteluja. Tältä nostoalue näytti 7.2. illansuussa.

 

Uittoränni 7.2.2017

 

 

Talkooväki ja nosturi kuljettajineen aloitti työn 8.2. klo 08 pikku pakkasessa. Työ lähti käyntiin suunnitellusti. Tavoitteena oli saada nostetuksi ensimmäisenä päivänä noin kolmasosa jäistä, eli 45 kuormalavallista. Tässä irtoaa ensimmäinen jääpala. Jään paksuus oli reilut puoli metriä ja siitä teräsjäätä lähes puoli metriä.

 

Ensimmäisen jääpalan irrottaminen 

 

 

Uittomiehet huolehtivat jääpaloista nostoavannolle.

 

Talvisia uittohommia

 

 

Liinamiehet pujottivat nostoliinat jääpalan ympärille.

 

Jää nousee nostoliinoilla

 

 

Nosturi nosti jääpalat kuormalavoille.

 

Noston jälkeen jää liikkuu konevoimalla

 

 

Lanssimiehet huolehtivat kuormalavoista, jääpalojen asettelusta kuormalavalle ja jääpalojen sitomisesta.

 

Lanssilla riittää järjesteltävää

 

 

Ja välillä pistäydyttiin Pääkanta-säätiöltä käyttöön saadussa läheisessä kotarakennuksessa kahvilla ja lounaalla.

 

Lounas maittaa työn keskellä

 

 

Työ jatkui auringonlaskuun ja vähän sen jälkeenkin.

 

Aurinko laskee, talkoot jatkuvat 

 

 

Samanlainen oli jäännosto myös 9.2. ja 10.2. Jääsahojen teräketjut ja kärkipyörät olivat kovalla koetuksella eikä rikkoutumisilta vältytty. Varasahan ansiosta tuli sahaukseen kolmen päivän aikana kuitenkin vain yksi parin tunnin katkos, vaikka ”lääkärissä” käyntejä Savonlinnaan jouduttiin sahoille tekemään päivittäin. Emme käyttäneet jääsahoissa ollenkaan teräketjuöljyä ympäristösyistä, mikä toi sahoille lisärasitusta.

 

Ensimmäinen rekkakuorma Puruveden jäätä lähti Leppävirralle jo 8.2. illalla. Viimeinen kuorma lähti 10.2. illalla. Kuvassa rekan lastausta 9.2.

 

Jääkuorman lastaamista

 

 

Työ on tehty 10.2. illan jo pimetessä. Muutama talkoolainen oli jo hieman aiemmin laskettu muihin askareisiin.

 

Ensimmäisen vaiheen päätöspotretti

 

 

Jäännosto 21.2.

Toisella jäännostokerralla nostettiin jäätä Jäänveiston SM-kisoihin ja jääliukumäkeen Kerimäelle sekä jäänveistotapahtumiin Imatralle, Luumäelle ja Enonkoskelle. Tällä kertaa jääpalojen koot vaihtelivat. Jäänveiston SM-kisoihin kilpailupalat (10 kpl) olivat kooltaan 1x2 metriä ja niiden alle tulevat palat kooltaan 1,5x1,5 metriä. Muutoin koot olivat 0,5x1,0 m ja 1,0x1,0 m. Kaikkiaan jäätä nostettiin 132 palaa. Isoimpia paloja tuli vain yksi kuormalavalle.

 

Tälläkin kertaa uittoränni avattiin nostoa edellisenä päivänä. Kun suurimmat palat olivat 1,5 metriä leveät, jouduttiin ränniä edellisestä nostokerrasta reilusti leventämään. Talkooväki ja nosturi olivat 21.2. klo 07.30 valmiina aloittamaan työn. Hieman jännättiin, miten isot palat nousevat ja saadaan kuormalavoille. Hyvinhän se onnistui sekä 1,5x1,5 metrisillä että 1x2 metrisillä paloilla, kuten kuvista näkyy.

 

1,5x1,5m jäätä lanssilla

 

2x1m jääpalakin nousee

 

 

Jää oli edellisestä nostokerrasta vielä paksuuntunut reiluun 60 senttiin. Teräsjäätä oli yli puoli metriä. Upeilta jääpalat näyttivät.

 

Puruveden kirkasta

 

 

Tyytyväinen talkoojoukko ja nosturin kuljettaja yhteiskuvassa Pro Puruveden jäännostoprojektin päättyessä.

 

Jäät on nostettu, hymyä!

 

 

 

Pro Puruveden hallitus vuodelle 2017 aloitti työnsä

 

Pro Puruvesi ry:n vuoden 2017 hallitus kokoontui puheenjohtaja Reijo Jantusen kotona jo perinteiseen tapaan jouluisessa ympäristössä, ja kuvakin hallituksesta joulukuusen ympärillä otettiin. Kuvassa vasemmalta Mikko Suonio, Raimo Oksman, Heikki Tynkkynen, Hannu Kutvonen, Anna-Maija Asikainen, Anneli Makkonen, Kari Lindström, Jaakko Eerikäinen, Reijo Jantunen ja Paavo Jantunen. Lasse Musakka ei päässyt kokoukseen. Muutoin koko hallitus oli aloittamassa vuoden 2017 työn.

 

Pro Puruveden hallitus vuodelle 2017

 

 

Kokouksessa valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi Kari Lindström, sihteeriksi Anna-Maija Asikainen ja rahastonhoitajaksi Hannu Kutvonen.

 

Kokouksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

  • hallituksen sisäinen työskentely ja vastuut
  • jään nosto 8.-10.2. (yli 100 000 kg) Luolajäänveiston MM-kisoihin Leppävirralle
  • jään nosto 21.2. (noin 35 000 kg) Jäänveiston SM-kisoihin Kerimäelle
  • DocArtin kuvausmatkan järjestelyt Puruvedellä 24.-26.2. (FRESHABIT-hankkeeseen sisältyvän ”Ahdin valtakunta” dokumentin 6x30 min. kuvauksia)
  • FRESHABIT Puruveden tukiryhmien kokouksiin osallistuminen 24.1. ja 26.1.
  • kuva-aineiston kokoaminen ja käsittely selvitykseen muutoksista FRESHABIT Puruveden kohdealueilla 1950-luvusta alkaen
  • Pro Puruveden vuoden 2017 FRESHABIT-suunnitelman ja budjetin tarkentaminen
  • ArcGis-lisenssien jatkaminen
  • FRESHABIT Puruveden kotisivujen kehittäminen ja ylläpito vuonna 2017
  • Enanniemen osakaskunnan tukihakemuksen käsittely
  • vesistökunnostusverkoston talviseminaariin osallistuminen Lahdessa 26.1.
  • taloustilanne 31.12.2016
  • yhteistyökumppanit 2017
  • jäsenhankinta
  • vuoden 2017 Puruvesi-seminaarin ajankohta ja paikka (Ruokkeen Lomakylä, ajankohtavaihtoehdot 29.7. ja 5.8.)
  • palaute Punkaharjun Jouluraitista ja Kerimäen Joulumessuista

 

Uuden hallituksen ensimmäisessä kokouksessa käsiteltyjen asioiden luettelo osoittaa, miten moninaisten asioiden parissa uusi hallitus työnsä aloitti. Hallituksen kokouksia oli 11 vuonna 2016. Eiköhän tänä vuonnakin suunnilleen kerran kuukaudessa hallitus kokoonnu. Ja kokousten välissähän vapaaehtoinen hallituksen ja jäsentemme monipuolinen työ Puruveden puhtaan tulevaisuuden eteen tehdään yhteistyössä lukuisten tahojen kanssa.

 

 

 

Punkaharjun Jouluraitin avajaiset ja Kerimäen Joulumessut

 

Punkaharjun Jouluraitin avajaiset 18.11.2016

 

Pro Puruveden joulutapahtumiin osallistuminen alkoi 18.11. Punkaharjun Jouluraitin avajaisten merkeissä. Tapahtuma oli Punkaharjun keskustan alueella osittain ulkona ja osittain sisätiloissa. Pro Puruvedelle oli varattu pöytäpaikka entisen Punkaharjun kunnantalon ala-aulasta. Tapahtuman alkaessa klo 17 olivat Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen ja punkaharjulainen hallituksen jäsen Anna-Maija Asikainen laitelleet pöytäympäristön jouluiseksi.

 

Valmiina Jouluraitin avajaisiin

 

Monelle henkilölle ehdittiin kertoa niin FRESHABIT-hankkeesta kuin muitakin Puruveden kuulumisia sekä kuulla kävijöiltä erilaisia terveisiä ja kannustusta. Erityisen antoisaa oli keskustella Punkaharjun pitäjäyhdistyksen edustajien kanssa. Heidän pöytänsä oli Pro Puruveden pöydän vieressä. Punkaharjun pitäjäyhdistys on ottanut Sorvaslahden vesienhoidon konkreettisen edistämisen yhdeksi tärkeäksi tehtäväkseen. Loistavaa!

 

Tapahtuma päättyi jo klo 20. Joulumielin ja joulupuurokin nautittuna pakattiin tavarat ja vietiin pöydät pois. Eiköhän ensi vuonna Punkaharjulla tavata samoissa merkeissä.

 

Kerimäen Joulumessut 10.-11.12.2016

 

Jo perinteiset Kerimäen Joulumessut järjestettiin 10.-11.12.2016 Kerimäen koulukeskuksen alueella Liikuntahallissa ja sen piha-alueella. Järjestelyistä oli päävastuussa Keiku ry. Jo perinteisesti Pro Puruvesi osallistui messuille omalla osastollaan. Tällä kertaa osallistuminen kuului myös FRESHABIT LIFE IP Puruveden tiedotusohjelmaan. Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen ja varapuheenjohtaja Kari Lindström olivat jo messuja edeltävänä iltana laittaneet osaston lähes valmiiksi ja messujen avajaisaamun pienin viimeistelyin osastomme oli messujen avautuessa klo 10 valmis.

 

Pro Puruveden messuosasto valmiina yleisölle

 

 

Messut olivat jälleen suosittu joulutapahtuma. Messuvieraita oli kumpanakin päivänä liikuntasalin täydeltä seuraamassa monipuolista ohjelmaa ja kiertelemässä messuosastoilla.

 

Väkeä on kuin Kerimäen Joulumessuilla

 

 

Pro Puruveden osastolla monen hallituksen jäsenen voimin pääsimme kertomaan useille messuvieraille, miten FRESHABIT-hanke Puruvedellä on edennyt ja mitä lähiaikoina on tapahtumassa. Erityistä mielenkiintoa oli Kerimäen Kirkonkylän alueen suunnitelmiin koskien Jouhenjoen suualuetta, Jouhenlahtea ja Matinniemeä. Mielihyvää tuntien selvitimme, että vuonna 2017 päästään moniin konkreettisiin toimiin tuolla alueella. Rehellisesti toimme esille niin viitasammakon kuin direktiivikorentojen tuomat rajoitukset. FRESHABIT-kohdekartan äärellä kuultiin myös paikallisten havaintoja ja mielipiteitä.

 

Messuväkeä yhdistyksen osastolla

 

 

Pro Puruveden vuoden 2016 yhteistyökumppanit olivat rollupissa viimeistä kertaa esillä. Pro Puruvesi on suuresti kiitollinen yhteistyökumppaneillemme saamastamme tuesta niin tänä vuonna kuin edellisinäkin vuosina. Se on osaltaan myötävaikuttanut siihen, että Pro Puruvesi saattoi lähteä kumppanistatuksella ja itse koko omarahoitusosuutensa maksaen mukaan FRESHABIT-hankkeeseen. Sen lisäksi olemme tehneet muutakin työtä Puruveden puhtauden eteen myös vuonna 2016. Vuoden 2017 yhteistyökumppanimme tulevat näkyviin vuoden 2017 kevään tapahtumissa.

 

Yhteistyökumppanit 2016 rollupissa

 

 

Kerimäen Joulumessut olivat erinomainen tapahtuma ja jättivät positiivisen mielen suunnata vuoteen 2017.

 

 

 

Tiedotustilaisuus 14.11.2016 Putkiniemessä

 

Pro Puruvesi järjesti yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa FRESHABIT LIFE IP Puruveden tiedotustilaisuuden Punkaharjulla Putkiniemessä Pökrönsuon alueella. Tiedotustilaisuuden aiheena oli ensimmäisten hankkeeseen kuuluvien valuma-aluerakenteiden tekemisen käynnistyminen Puruvedellä. Alueelle tulevien kahden kosteikon rakentaminen oli ollut menossa parisen viikkoa.

 

Tilaisuuteen osallistui toimittajia Itä-Savosta, Karjalaisesta, Puruvesi-lehdestä ja Koti-Karjalasta. Pro Puruveden puheenjohtaja toivottaa kuvassa toimittajat tervetulleiksi ja selvittää, mitä osakokonaisuuksia on hankkeen aloittamisvuonna saatu jo aiemmin käyntiin. Valuma-alueilla tehtävät työt, joissa Puruvedellä on painopiste, ovat olleet kolmella viidestä Puruveden kohdealueesta valmisteluvaiheessa. Nyt on käynnistynyt ensimmäisten kahden kosteikon rakennustyöt Suomen metsäkeskuksen johtamana. Toteutuksesta vastaa OTSO Metsäpalvelut, joka voitti kilpailutuksen.

 

Reijo Jantunen avaa tilaisuuden

 

 

Kuvassa vesistö- ja luontoasiantuntija Janne Raassina OTSO Metsäpalvelusta selvittelee, miten rakenteilla olevat kosteikot toimivat Pökrönsuolta Salkolahteen laskevien valumaojien kiintoaineen ja ravinteiden kerääjinä. Ojitetun Pökrönsuon ja Salkolahden väli on vain muutamia satoja metrejä. Salkolahti on osa Ristilahdelta ja Haudanlahdelta alkavaa isoa Putkiniemen ja Ruokkeenniemen välistä lahtialuetta, joka avautuu Hummonselälle. Huomattava osa lahtialueesta on viime vuosikymmeninä rehevöitynyt ja oli kauttaaltaan syyskesällä 2011 sinilevän vallassa. Sinilevää on esiintynyt lahtialueella sen jälkeen vuosittain.

 

Janne Raassina kertoo kosteikon toteutuksesta

 

 

Tällaisen työn onnistuminen vaatii vastuullisen työn toimeksiantajan rahoituksineen, myötämielisen maanomistajan ja osaavan työn toteuttajan. Tässä työssä olivat nämä osaset hyvin kohdallaan. Kuvassa Suomen metsäkeskuksen edustajana Seppo Ollikainen selvittelee heidän osuuttaan. Hänen oikealla puolellaan on kellertävässä takissa maanomistaja Olli Laukkanen. Hän on ollut suunnittelun alusta asti aktiivisesti ja myötämielisesti mukana paikallisine ideoineen. Taustalla koneurakoitsija Teuvo Repo työn touhussa näyttämässä, miten näissä olosuhteissa työ sujuu.

 

Kosteikon keskeiset tahot yhteiskuvassa

 

 

Osaavakin joukko joutuu ottamaan luonnonolosuhteet rakentamistyössä huomioon. Tällä kohteella jouduttiin odottamaan Puruveden veden pinnan laskemista kesän lukemista. Onneksi vähäsateinen syksy laski riittävästi veden pintaa, ja työt voitiin aloittaa. Kuten kuvasta näkyy, työympäristö on märkää ja upottavaakin. Tällä kohteella soistuneen pinnan alta onneksi vajaan parin metrin syvyydestä löytyy kovaa maata. Koneet upotessaankaan eivät sentään näkymättömiin häviä.

 

Kostea kosteikon paikka

 

 

Tilaisuus päättyi loppukeskusteluihin nuotiokahveineen. OTSO ja paikalliset maanomistajat olivat järjestäneet niin nuotioympäristön kuin tarjoilunkin.

 

Mikäli kelit pysyvät suosiollisina, Pökrönsuon alueen kosteikkojen rakentaminen jatkuu Naattiniemen suunnalla. Niillä Pökrönsuon kiintoaineet ja ravinteet saadaan kuriin myös Putkiniemen länsipuolelle Puruveteen laskevista joista.

 

 

 

Puruvesi-seminaari 6.9.2016

 

Vuoden 2016 Puruvesi-seminaari pidettiin tiistaina 6.9. Kerimäellä Hotelli Herttuassa Puruveden rannalla. Seminaari oli osa 1.1.2016 alkaneen FRESHABIT LIFE IP Puruveden tiedottamista. Pro Puruvedellä oli valmistelu- ja järjestelyvastuu. Kaikki keskeiset Puruvedellä hankkeessa toimivat selvittivät, mitä ovat tähän mennessä saaneet aikaan, mitä lähiaikoina tekevät ja mitä on suunnitteilla. Tärkein kohderyhmä oli Puruveden seudun vakituiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä hankkeen seudulliset sidosryhmät. Seminaarin ajankohta oli monen tekijän yhteensovittamisen tulos. Seminaariyleisöä oli hieman yli 100. Sitä voidaan pitää erinomaisena kiinnostuksen osoituksena Puruveden vesienhoitoa ja FRESHABIT-hanketta kohtaan. Kuvassa seminaariyleisöä.

 

Seminaariyleisöä Hotelli Herttuassa 

 

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen avasi seminaarin ja toivotti seminaariyleisön tervetulleeksi. Hän toi esille mm. Puruveden arvon niin ihmisille, taloudelle kuin Natura 2000-luonteensa mukaisille eläimille ja kasveille sekä seikkoja, jotka Puruveden arvoa uhkaavat. Avausesityksen diat löytyvät täältä. Kuvassa puheenjohtaja avaamassa seminaaria ja vasemmalla hallituksen jäsen Paavo Jantunen tarkkailee, että hänen vastuullaan olleet esitysjärjestelmät toimivat. Ja kyllä ne moitteettomasti pelasivatkin koko seminaarin ajan.

 

Seminaarin avauspuheenvuoro

 

 

Seminaarin ensimmäisen esityksen piti erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksesta. Yleisö sai hyvän kuvan siitä, miten merkittävästä vesiensuojeluhankkeesta on kyse. FRESHABIT LIFE IP-hanke on kaikkien aikojen suurin Life-hanke Suomessa. Jari Ilmonen selvitti myös yli kaksi vuotta kestäneen valmisteluvaiheen tapahtumia ja miten ja miksi Puruvesi pääsi hankkeeseen yhdeksi Suomen kahdeksasta kohdealueesta. Jari Ilmosen esityksen diat löytyvät täältä. Kuvassa Jari Ilmonen selvittää Puruveden roolia.

 

Jari Ilmonen ja FRESHABIT-hankkeen esittely

 

 

Seuraavana oli vuorossa Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen. Hän toi seminaariin valtakunnallista kehystä vesienhoitosuunnitelmien kautta. Valtakunnallisesti tarkastellen Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan vesistöt ovat hyvässä kunnossa. Vesistöjen tilan parantuminen on kuitenkin hidasta ja tavoitteisiin on pitkä matka. Pekka Häkkinen toi painokkaasti esille uuden kalastuslain mukaisen ja varsinaisen vesienhoidon kiinteän yhteyden. Jo tämän esityksen jälkeisissä kysymyksissä Kauko Rauhansalo nosti vahvasti esille Puruveden lahtialueiden rehevöitymisen mukanaan tuomat eläimet, kuten viitasammakon ja niiden aiheuttamat vaikeudet palauttaa mm. Kerimäen Kirkkorannan alue heinättömäksi ja hiekkarantaiseksi. Pekka Häkkinen totesi ongelmia eri näkökohtien sovittelemisessa olevan. Puruveden vesienhoidon ja FRESHABITin tavoitteiden saavuttamiseksi ratkaisuja haetaan. Pekka Häkkisen esityksen diat löytyvät täältä. Kuvassa Pekka Häkkinen pitää esitystään.

 

Pekka Häkkinen pitämässä omaa esitystään

 


Valtiovallan tervehdyksen toi Puruveden rannalla asuva kansanedustaja Heli Järvinen. Ihminen on ollut aiheuttamassa niin ilmastonmuutosta kuin vesistöjen pilaantumista. Muutosta parempaan ei saada ilman ihmisten myönteisiä tekoja. Heli Järvinen kannusti Puruvesi-työtä tekeviä jatkamaan arvokasta työtään. Hänellä oli myös esityksiä mm. viitasammakkokysymyksen ratkaisemiseksi. Puruveden tapauksessa voitaisiin testata vesiensuojeludirektiivin ja lajisuojeludirektiivin etusijaisuutta. Ainakin Haminassa on myös saatu ratkaisu viitasammakkokysymykseen siirtämällä suojeltu laji hieman uuteen paikkaan. Kuvassa Heli Järvinen tuomassa tervehdystään seminaarille.

 

Heli Järvisen tervehdys seminaariyleisölle

 


Aamupäivän viimeisen esityksen piti hankekoordinaattori Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskuksesta. Etelä-Savon ELY-keskus johtaa Puruveden osahanketta. Pekka Sojakka on ollut keskeisesti mukana hankkeessa sen valmistelujen alkumetreistä lähtien. Pekka Sojakka selvitteli Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulla olevia monipuolisia tehtäviä. Esille tuli mm. lähtökohtatilanteen selvittäminen, pohjavesitutkimus, niittohankkeet, hoitokalastukset ja Kerimäen Kirkonkylän alueella Jouhenjoen suualueen ison kosteikon tilanne. Pekka Sojakka esitteli myös Suomen ympäristökeskuksen vastuulla olavaa kaukokartoituksen hyödyntämiskokeilua vesiensuojelussa. Pekka Sojakan esitysdiat löytyvät täältä. Kuvassa Pekka Sojakka esityksessään.

 

Pekka Sojakan esitys 

 


Iltapäivän ohjelman aloitti johtava asiantuntija Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Hän selvitti, miten Pohjois-Karjalan ELY-keskus osallistuu hankkeeseen. Vastuu painottuu Pohjois-Karjalan puoleisen Villalan suunnan kohdealue 4:n ja vitoskohdealueen Ristilahden suunnan valuma-alueille tulevien vesienhoitorakenteiden aikaansaamiseen. Kohdealueella 4 osasta valuma-alueiden rakenteista vastaa Suomen metsäkeskus. Vesialueen toimenpiteistä niin Villalan suunnalla kuin Ristilahdellakin vastaavat Etelä-Savon ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus. Paula Monosen esitysdiat löytyvät täältä. Kuvassa Paula Mononen pitämässä esitystään.

 

Paula Mononen pitämässä omaa seminaariesitystään

 


Seuraavana oli vuorossa projektipäällikkö Seppo Ollikainen Suomen metsäkeskuksesta. Suomen metsäkeskuksella on selkeä päävastuu vesiensuojelurakenteiden teosta kohdealueiden valuma-alueilla. Seppo Ollikainen selvitti myös maanomistajille mahdollisia korvauksia maan antamisesta merkittävimpien vesiensuojelurakenteiden, kuten kosteikkojen sijoittamisesta heidän mailleen. Yksityiskohdat ratkeavat tapauskohtaisesti. Tällainen korvauskokeilu on ainoastaan Puruvedellä. Kokeilun sisällyttäminen FRESHABIT-hankkeeseen oli paikallisesta esityksestä lähtöisin. Seppo Ollikaisen esityksen diat löytyvät täältä. Kuvassa Seppo Ollikainen esitystään pitämässä.

 

Seppo Ollikaisen seminaariesitys

 


Tutkija Irma Kolari Luonnonvarakeskuksen Enonkosken toimipisteestä selvitti hankkeessa kalastoon liittyviä tehtäviä. Vesiluonnon mallinnuksen osana Hummonselän alueella on jo aloitettu siian ja muikun poikastuotantoon liittyvät tutkimukset. Myös harjusten poikastuotannon selvitykset Puruvedellä ovat jo meneillään. Koekalastukset kohdealueella 1 Kerimäen Kirkonkylän suunnalla ja kohdealueella 4 Villalan suunnalla on toteutettu heinäkuussa. Raportit eivät ole vielä valmiit. Koekalastukset jatkunevat vuonna 2017 kohdealueiden kalastorakenteen lähtökohtatilanteen ja mahdollisen hoitokalastustarpeen selvittämiseksi. Irma Kolarin esitysdiat löytyvät täältä. Kuvassa Irma Kolari esitystään pitämässä.

 

Irma Kolari pitää esitystään

 


Kahvitauon jälkeen ensimmäisen esityksen piti erikoissuunnittelija Jari Ilmonen. Hän käsitteli tässä esityksessään vesiluonnon kartoitusta ja mallinnusta. Puruvesi on hankkeessa Etelä-Konneveden ohella pilottikohde. Geologian tutkimuskeskus teki kesäkuussa mittavan pohjakartoituksen Hummonselän alueella. Tuloksia ei ole vielä käytettävissä. Luonnonvarakeskus teki siian ja muikun poikastutkimuksia heti jäitten lähdön jälkeen. Irma Kolari käsitteli niitä omassa esityksessään. Jari Ilmonen keskittyi esityksessään kasvillisuusselvitykseen, joka käynnistyi Hummonselän alueella heinäkuussa ja jatkuu syyskuussa. Ensi kesänä tehdään jatkotutkimuksia. Vesiluonnon mallinnuksen kehittämisessä selvitetään myös kaukokartoituksen hyödyntämistä. Vesiluonnon mallinnuksen budjetti on lisänä Puruveden 2 miljoonan euron budjettiin. Jari Ilmosen esitysdiat löytyvät täältä. Kuvassa Jari Ilmonen tässä esityksessään.

 

Jari Ilmosen kartoitusesitys

 

 

Asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen selvitteli Metsähallituksen Itä-Suomen puistoalueen vastuulla olevia hanketehtäviä. Meneillään on kävijätutkimus. Siinä selvitellään Puruveden Natura-alueelle ja Punkaharjun puistoalueelle suuntaavien matkailijoiden mielipiteitä. Seuraavana tehtävänä on Punkaharjun ja Hytermän saaren luontopolkujen suunnittelu. Kuvassa Teppo Loikkanen esitystään pitämässä.

 

Teppo Loikkanen pitää esitystään

 


Seminaarin viimeisenä esityksenä Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen selvitteli Pro Puruveden vastuita hankkeessa ja mitä on saatu aikaan. Tiedottamisvastuuseen liittyen on rakennettu ja ylläpidetty FRESHABIT LIFE IP Puruveden kotisivuja (www.propuruvesi.fi/FRESHABIT), järjestetty kolme tiedotustilaisuutta, osallistuttu useisiin seudullisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin sekä järjestetty tämä Puruvesi-seminaari. Ympäristökasvatukseen liittyen on järjestetty kolmella Puruveden ympäryskoululla Puruvesi-päivä kuudes-/viidesluokkalaisille. Hanketoimijoita on tuettu paikallistietoudella ja samalla kehitetty vapaaehtoistoimijoiden ja viranomaistahojen yhteistyötä. Reijo Jantusen esitysdiat löytyvät täältä. Kuvassa Reijo Jantunen aloittamassa esitystään.

 

Reijo Jantusen Pro Puruvesi -katsaus

 

 

Loppukeskustelussa palattiin mm. viitasammakkokysymykseen ja Puruvedellä tapahtuviin niittoihin tarvittaviin lupiin. Keskustelua käytiin hyvin ratkaisuhakuisesti. Etelä-Savon ELY-keskus selvittää syksyn aikana, millaisin ratkaisuin Puruvedellä edetään. Samalla annetaan ohjeita siitä, millaisissa tapauksissa hankkeen ulkopuolisissa vesikasvillisuuden niitoissa tarvitaan lupia.

 

Kysymystä rakennettavien vesiensuojelurakenteiden huoltovastuusta käsiteltiin myös. Rakenteet ovat hanketoimijoiden vastuulla hankkeen päättymiseen 30.9.2022 asti. Hyvään kuntoon silloin jäävinä rakenteilla ei ole vielä hankkeen jälkeenkään moneen vuoteen huoltotarvetta. Tänä ylimenokautena toivotaan löytyvän toimiva ratkaisu pitkäjänteiseksi rakenteiden ylläpidolle siten, ettei ylläpidosta sälytetä ainakaan todellista vastuuta maanomistajille. Tämä kysymys vaatii edelleen jatkoselvityksiä.

 

Seminaarin lopuksi Paavo Jantunen FRESHABIT LIFE IP Puruveden kotisivujen pääideoijana ja ylläpitäjänä näytti, miten kuka tahansa voi seurata kotisivuilta FRESHABIT-hankkeen edistymistä Puruvedellä.

 

Ensi vuoden Puruvesi-seminaarin paikka ja ajankohta on vielä päättämättä. Vuorossa olisi pitopaikkana Pohjois-Karjalan vuoro. Mikäli esitelmöitsijöille saadaan sopimaan, ajankohta voisi olla sellainen, että vapaa-ajan asukkaillekin se olisi syyskuuta sopivampi.

 

Pro Puruvesi kiittää kaikkia esitelmöitsijöitä hyvistä esityksistä ja erityisesti teitä Puruvesi-seminaarin yleisöä kiinnostuksesta tulla seminaariin kuulemaan, miten FRESHABIT-hankkeessa tehdään työtä Puruveden puhtauden eteen. Erityisen kiitoksen ansaitsee myös Hotelli Herttuan toimitusjohtaja Mia Peltoniemi ja hotellin henkilöstö loistavasta yhteistyöstä seminaarin valmisteluissa ja toteutuksessa.

 

Lehtiartikkeleita seminaarista ao. lehtien luvalla: Itä-Savo, Karjalainen, Puruvesi-lehti ja Koti-Karjala.

 

 

Punkasalmen koulun Puruvesi-päivä 22.8.2016

 

Pro Puruvesi järjesti 22.8. klo 9.00 – 14.00 yhdessä Punkasalmen koulun kanssa FRESHABIT LIFE IP Puruveden ympäristökasvatusosioon kuuluvan Puruvesi-päivän. Tapahtumaan osallistui 27 oppilasta ja kolme opettajaa. Pro Puruveden puolelta valmisteluista ja rastien pidosta vastasivat puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Paavo Jantunen, Anna-Maija Asikainen, Mikko Suonio, Jaakko Eerikäinen sekä Heikki Tynkkynen. Lisäksi apuna olivat Pertti Asikainen ja Irmeli Eerikäinen.

 

 

Päivä alkoi kokoontumisella klo 9.00 Punkasalmen keskustan lähellä Pusunlahden rannalla sijaitsevan seurakuntatalon pihalle. Aamuvarhaisella oli pystytetty Pro Puruveden esittelyteltta uusine kalusteineen ja esitysjärjestelmineen. Pro Puruveden puheenjohtaja ja kuudennen luokan opettaja Sirpa Holi selvittivät oppilaille päivän ohjelman ja toteutustavan. Rasteja oli kolme, joten oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Kunkin ryhmän mukaan tuli yksi opettaja. Kuvassa oppilaat, opettajat ja rastihenkilöstöä teltan edustalla.

 

Koko ryhmä koolla päivän aluksi

 

 

Rasti 1 järjestettiin Pro Puruveden esittelyteltassa. Aluksi näytettiin Itä-Savo -lehden ja Pro Puruveden yhdessä vuonna 2013 valmistama DVD Puruveden monet kasvot. Sen jälkeen puheenjohtaja esitteli diakuvin Puruveden tilannetta ja meneillään olevia vesiensuojelutoimia. Keskustelua käytiin myös Puruveden kaloista sekä sinilevän tunnistamisesta ja varotoimista. Shampoot ja saippuat todettiin sopivan saunaan, ei huuhdeltavaksi Puruveteen. Kuvassa yksi ryhmä katsomassa DVD-esitystä.

 

Elokuvanäytös teltassa

 

 

Rasti 2 pidettiin ykkösrastin lähellä Pusunlahden rannalla. Teemana oli vesikasvien tunnistaminen. Rastin valmistelijat Anna-Maija Asikainen ja Mikko Suonio olivat varanneet runsaasti erilaisia Puruvedeltä löytyviä vesikasveja. Oppilaille selvitettiin myös mitkä kasvit ilmentävät veden puhtautta ja mitkä ovat merkkejä rehevöitymisestä. Kumpiakin Puruvedeltä löytyy. Kuvassa yksi ryhmä tunnistusopissa.

 

Kasvioppia oppilaille

 

 

Sen jälkeen kukin ryhmä pääsi Pusunlahden rannasta kalastamaan haravoilla vesikasveja ja tunnistamaan niitä.

 

Vesikasvien pyydystämistä

 

 

Rasti 3 taisi olla monille kaikkein mieluisin. Nobelinniemen venesatamasta kukin ryhmä pääsi Jaakko Eerikäisen kipparoimalla isolla veneellä Puruvedelle. Osalle oppilaista tämä oli ensimmäinen kerta Puruvedellä tänä kesänä ja muutama ei ollut aiemmin vesillä Puruvedellä käynytkään. Kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja hellerajakin päivän aikana ylittyi, Puruvesi oli parhaimmillaan kuten kuvasta näkyy.

 

Puruvedellä Puruvesi-päivänä

 

 

Jokainen pääsi mittaamaan virallisilla näkösyvyyden mittauslevyillä näkösyvyyttä. Enanselän reunalla näkösyvyys oli reilut viisi metriä. Se ei ollut lähelläkään Puruveden huippunäkösyvyyttä, mutta antoi kullekin omakohtaisen mielikuvan Puruveden veden kirkkaudesta. Matkalla selviteltiin, miten veneilijöiden tulee huolehtia jätteistään sekä venesatamien varustusta kuten septipumppuja. Kuvassa näkösyvyyslevyt vedessä mittausta varten.

 

Näkösyvyyslevyt syvyydessä

 

 

Päivän päätteeksi Pro Puruvesi tarjosi läheisellä huoltoasemalla ”FRESHABIT-jätskit”.

 

Kerimäen Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisille ja Kesälahden koulun viidesluokkalaisille Puruvesi-päivä pidettiin toukokuussa. Ensi vuonna Puruvesi-päivät pidetään samantapaisella ohjelmalla. Vuosittainen oppilasikäluokka Puruveden kolmella ympäryskoululla on 70 – 80 oppilasta.

 

 

 

Savonlahden koekalastus

 

Savonlahden koekalastus suunniteltiin yhdessä Luonnonvarakeskuksen Enonkosken yksikön (LUKE Enonkoski) ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa. Alue kuuluu FRESHABIT Puruveden kohdealueeseen 2. Sitä ei saatu kuitenkaan toteutettavaksi tänä vuonna FRESHABITin resurssein. Kun alue on myös potentiaalinen hoitokalastuksen kohdealue, Pro Puruvesi lupautui toimeksiantajaksi ja koekalastuksen järjestäjäksi, mikäli saa sopimuksen Karelia AMK:n kanssa ja rahoituksen järjestymään.

 

Koekalastusalueeksi päädyttiin ottamaan LUKE Enonkosken esityksen mukaisesti Savonlahti ja sen edustan vesialue kartan mukaisesti.

 

Koekalastusalue 

 

 

Vesialueen omistajia ovat Savonmäen osakaskunta, Kaijan osakaskunta, Kätkytniemen osakaskunta, Kuivahälvän osakaskunta, Kalaniemen osakaskunta ja Rapaharjun osakaskunta. Pro Puruvesi haki em. osakaskunnilta lupaa koekalastukseen. Kaikki osakaskunnat myönsivät luvan.

 

Pro Puruvesi teki Karelia AMK:n kanssa sopimuksen koekalastuksesta, kun oli saanut varmuuden vesialueen omistajien luvasta ja siitä, että Etelä-Savon ELY-keskus vastaa puolesta kustannuksista. Toisesta puolesta kustannuksista vastuun otti Pro Puruvesi toivoen myös osakaskunnilta osallistumista kustannuksiin.  

 

Seppo Silvennoinen antoi koekalastuksen tukikohdaksi kesämökkinsä alueen, joka on mainiosti keskeisellä paikalla koekalastusalueeseen nähden. Kauko Karjalainen toi koekalastukseen erinomaisesti sopivan veneen Karelia AMK:n käyttöön. Vapaaehtoisia kalojen verkosta päästelijöitä oli myös riittävästi tarjolla. Pro Puruveden sopimuksessa lupaamat järjestelyt olivat kunnossa.

 

Karelia AMK aloitti 17.8. illalla koekalastuksen viiden Nordic-koekalastusverkon laskulla. Kussakin 30 metrin pituisessa verkossa silmäkoko muuttuu 5 mm:stä 55 mm:iin 2,5 metrin jaksoin. Seuraavana aamuna verkot nostettiin. Kun verkot ovat arvotuissa ruuduissa ympäri koekalastusaluetta, käsitys kalastorakenteesta alkaa jo ensimmäisen yöntienoon saaliista hahmottua.

 

Vapaaehtoisina kaloja päästelemässä ja muutoin avustamassa Karelia AMK:n opettajaa Tarmo Tossavaista ja Keijo Silfsteniä sekä mukana ollutta opiskelijaa olivat Reijo Jantunen, Seppo Silvennoinen, Eero Luukkanen ja Kauko Karjalainen. Kuvassa Seppo Silvennoinen (vasemmalla) ja Kauko Karjalainen päästelemässä kaloja verkosta. Kuten kuvasta näkyy, pikkukalaa oli runsaasti.

 

Kalojen päästelyä koekalastusverkoista

 

 

Oli joukossa sentään petokalan kriteerit täyttäviä ahveniakin. Kuvassa Eero Luukkanen ottamassa hyvänkokoisesta ahvenesta suomunäytettä, joita taltioi ja kirjasi mukana ollut opiskelija jatkotutkimuksia varten.

 

Suomunäytteen ottamista 

 

 

18.8. illalla lasketuissa ja aamulla 19.8. nostetuissa viidessä verkossa oli samansuuntainen kalastorakenne kuin ensimmäisenäkin aamuna. Yksi pieni hauki oli joukossa ja varsin runsaasti myös pieniä lahnoja.

 

Seuraava koekalastusjakso alkaa 6.9. illalla verkkojen laskulla. 7.9. verkot nostetaan, 8.9. illalla lasketaan ja 9.9. nostetaan. Koekalastus päättyy 15.-16.9. jaksoon. Näissä jaksoissa on mukana myös runsaasti opiskelijoita, jotka saavat samalla koulutusta koekalastuksesta.

 

Karelia AMK tekee koekalastuksesta monipuolisen raportin toimenpidesuosituksineen. Luonnos valmistuu myöhäissyksyllä ja lopullinen raportti tammikuussa 2017. Karelia AMK:n koekalastusraportit Ristilahdelta 2014 ja Mehtolanlahdelta 2015 löytyvät Pro Puruveden kotisivuilta materiaalia-kohdasta. Koekalastusten toimeksiantajana ja järjestelijänä oli sielläkin Pro Puruvesi.

 

 

 

Likolahden kosteikon ja valuma-altaan rakentaminen

 

Kerimäellä Aittoniemen – Likolahden alueella paikalliset vakituiset ja vapaa-ajanasukkaat ovat olleet jo pitkään huolestuneita omien lähivesiensä rehevöitymisestä. He eivät ole jääneet vain harmistuneina katselemaan kehnoa tilannetta. Kolmen vuoden aikana he lähes täysin omin kustannuksin niitättivät laajoja heinikoita Aittoniemen-Likolahden alueella. Pro Puruvesi oli heitä hieman innostamassa ja pienellä summalla tukemassa. Jo niittohankkeen ideoinnin aikaan oli puhetta myös siitä, että lisäravinteiden ja kiintoaineen tulolle Likolahteen olisi tilaisuuden tullen tehtävä jotain.

 

Pro Puruvedellä on kumppanuussopimus OTSO Metsäpalvelun kanssa. Siihen liittyen saamme vuosittain korvauksetta ehkä Suomen parasta suunnittelupalvelua jonkin pienen vesienhoitoratkaisun suunnitteluun. Viime vuonna päätettiin suunnittelua suunnata Likolahden perukalle. Poikkeuksellisesti Pro Puruvesi päätti toimia OTSO:n laatiman Likolahden suunnitelman toteuttamisen toimeksiantajana. OTSO lupasi tämän vuotiseen kumppanuussopimukseen kuuluvana työn valvonnan.

 

Vesiensuojelunäkökohtien lisäksi pienen kohteen rakennuttaminen huippuasiantuntijan kanssa antoi Pro Puruvedelle mahdollisuuden konkreettisesti perehtyä kosteikon rakentamiseen sen ideasta aina toteutukseen ja valmiin työn vuosittaiseen seurantaan asti.

 

Vesistön- ja luonnonhoidon asiantuntija Janne Raassina OTSO:sta teki maastontiedustelun syksyllä 2015. Pro Puruveden puheenjohtaja oli myös matkassa. Toimiva ratkaisu hahmottui nopeasti. Pieneltä valuma-alueelta tulevaan jokeen tehtäisiin valuma-allas, joen vedet ohjattaisiin rantaa myötäilevään kapeahkoon kosteikkoon, jonka toiseen päähän ohjattaisiin suoraan Likolahteen laskevat metsäojat. Rantaluhta siivilöisi vielä Likolahteen kosteikosta menevät valumavedet. Tältä yksinkertainen ja tähän tilanteeseen sopiva piirros näytti.

 

Likolahden rakenteiden suunnitelmapiirros

 

 

Tästä eteenpäin ei kannattanut mennä ilman maanomistajien selkeää kantaa. Vaikka kohde oli pieni, se ulottui kahden maanomistajan alueelle. Puheenjohtaja Reijo Jantunen oli yhteyksissä kumpaankin maanomistajaan ja selvitti heille suunnitelman, miten voitaisiin edetä, miten työ rahoitettaisiin sekä maanomistajien velvoitteet. Molemmat maanomistajat, Kaarina Hänninen ja Leena Berglund, suhtautuivat hankkeeseen hyvin myönteisesti ja antoivat alustavan suostumuksen rakenteiden tekemiseen heidän maalleen.

 

Seuraava vaihe oli rahoituksen järjestäminen. Pro Puruveden hallitus oli jo aiemmin käsitellyt linjauksia ja Pro Puruveden roolin. Pro Puruvesi oli valmis rahoittamaan puolet kustannuksista. Toiselle puolelle päätettiin hakea tukea Etelä-Savon ELY-keskukselta. OTSO:n suunnittelu ja työnvalvonta sisältyi kumppanuussopimukseen. Tavoitteena oli rakenteiden teko kesällä 2016.

 

Etelä-Savon ELY-keskus teki myönteisen tukipäätöksen kesäkuussa 2016. Pro Puruveden hallitus valtuutti puheenjohtajan tekemään maanomistajien kanssa sopimukset. Maanomistajille ei aiheudu kustannuksia ja rakenteet jäävät Pro Puruveden vastuulle. OTSO hoitaa takuuna mahdollisesti ilmenevät pikku korjaukset. Sopimukset allekirjoitettiin 8.7. kun ensin oli vielä maastossa katsottu suunnitelmat.

 

Tämän jälkeenkään ei aikailtu. OTSO:n järjestämä urakoitsija ja Janne Raassina ovat kuvassa keskiviikkona 10.8. matkalla työmaalle Reijo Jantusen mukana ollen. Pro Puruveden hallituksen jäsenen Mikko Suonion ottamista helikopterikuvista näkyy, miltä alue siinä vaiheessa näytti.

 

Kone matkalla urakkapaikalle

Ilmakuva Likolahden alueesta tien suunnalta

Ilmakuva Likolahden alueesta Kerimäen suunnasta

 

 

Jo torstaina myöhään iltapäivällä oli taitavan konemiehen Teuvo Revon ja Janne Raassinan työn tuloksena maisema muuttunut. Kosteikko ja valuma-allas olivat viittä vaille valmiina.  Oli ilo käydä katsomassa ammattimiesten työn tuloksia ja viedä sinne myös maanomistaja Kaarina Hänninen. Toinen maanomistaja joutui jo palaamaan kesälomalta Ruotsiin eikä päässyt paikalle. Kuvat kuitenkin kertovat hänellekin jo ennen seuraavaa Aittoniemessä käyntiä, mitä on saatu aikaan.

 

Valmista kosteikkoa

Valuma-altaan kaivua

 

 

Likolahden rakenteilla parannettiin paikallisesti vesienhoitoa ja samalla lisättiin luonnon monimuotoisuutta. Pro Puruvesi sai omakohtaista kokemusta, miten kosteikon ja valuma-altaan rakentaminen ideasta valmiiseen työhön ainakin tällaisessa tilanteessa voidaan toteuttaa. Nelikon, johon kuuluvat toimeksiantaja, taitava suunnittelija, maanomistaja ja osaava toteuttaja, kiinteän yhteistyön tuloksena saadaan nopeastikin näkyvää aikaan. Tietenkin rahoitus on toteutuksen edellytys.

 

Syksyn aikana tehdään vielä loppusiistiminen maapenkkojen kuivuttua. Sen jälkeen otetaan vielä uusi ”helikopterikuva”.  Muutaman vuoden kuluttua rakenteet ovat parhaimmillaan, mutta jo heti toimintakuntoisia.

 

Lisäys 13.10.2016: Kosteikon viimeistely tehtiin 14.9.2016, jolloin Pro Puruveden edustajat vastaanottivat rakenteet. Alla kuva rakenteiden luovutuksesta, sekä 6. lokakuuta otetut ilmakuvat kosteikosta.

 

Kosteikon luovutus 14.9.2016

Ilmakuva Likolahden kosteikosta

Ilmakuva Likolahden kosteikosta

 

 

Likolahden rakenteet eivät kuulu FRESHABIT-hankkeeseen. Puruvesi-työtä tehdään myös FRESHABIT-hankkeen ulkopuolella.

 

 

 

Kerimäen muikunpäivä 6.8.2016

 

Kerimäen muikunpäivän tilaisuus pidettiin Kerimäen Kirkkorannan alueella 6.8. lauantaina. Tapahtuma järjestettiin kolmatta kertaa. Pro Puruvesi on ollut mukana joka vuosi. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Kerimäen aluejohtokunta, KalaHarrit, Kerimäen kalatalo, Itä-Suomen kalatalousryhmä, Pro Puruvesi ja Kerimäki-Seura. Valitettavasti aamusta alkanut sade lienee saanut monia tapahtumaan aikoneita jäämään kotiin ja kesämökeille.

 

Puruveden muikku oli luonnollisesti pääroolissa. Sitä oli tarjolla niin paistettuna, savustettuna kuin tuoreenakin. Vuoden 2016 kesäkerimäkeläinen ylilääkäri Kari Herttuainen toi juhlapuheessaan monipuolisesti esille kalaruuan myönteiset terveysvaikutukset. Puruveden muikussa ja siiassa on sisävesikaloista vielä tavanomaistakin enemmän D-vitamiinia. Se on Puruveden veden poikkeuksellisen kirkkauden ja puhtauden ansiota, kuten myös muikun pehmeät ruodot ja vaalea väri. Kuten Kari Herttuainen puheessaan mainitsi, Puruveden puhtaudesta kannattaa senkin vuoksi pitää huolta. Saipa Pro Puruvesikin työlleen kannustusta.

 

Pro Puruveden osastolla infoa niin FRESHABIT-hankkeesta kuin muistakin ajankohtaisista Puruvesi-asioista olivat antamassa puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Jaakko Eerikäinen ja Hannu Kutvonen. Kuvassa Jaakko Eerikäinen (vasemmalla), Hannu Kutvonen ja Matinniemen niitossa vapaaehtoisosuudessa ahkeroinut Pekka Palm.

 

Pro Puruveden osasto

 

 

Kuten muissakin tilaisuuksissa, joissa Pro Puruvesi on ollut mukana, kartan äärellä on havainnollista kertoa omia havaintoja Puruveden tilasta ja kysellä mitä tutuilla alueilla on tarkoitus Puruveden puolesta tehdä. Siihen Pro Puruveden edustajat antoivat vastauksia.

 

Kartan tutkimista

 

 

Tällä kertaa Matinniemen niitto Kerimäen Kirkkorannan alueella (venevajoista Matinniemeen) oli ehkä suurimman kiinnostuksen aihe. FRESHABIT-hankkeeseen kuuluva niitto oli muutamaa päivää aiemmin alkanut. Näkymä selkävesille päin oli avartunut ja siitä tuli myönteistä palautetta. Mutta miksi sankimmat heinikot rannalta pitkälle selkävesille päin olivat edelleen koskemattomina, oli monen kysymyksen aiheena. Myös lehdissä oli niittoa edellisinä päivinä näkyvästi käsitelty.

 

Etelä-Savon ELY-keskuksen vastuulle FRESHABIT-hankkeeseen sisällytetty niitto oli vielä muutamaa viikkoa aiemmin suunniteltu toteuttaa elokuun alussa yhtenäisen heinikkoalueen niittona 10 hehtaarin alueella. Rannan läheinen alue suunniteltiin niittää Pro Puruveden organisoimana vapaaehtoistyönä koneelliseen niittoon synkronoituna. Viitasammakoiden ja korentojen takia Etelä-Savon ELY-keskuksen niittosuunnitelmat kuitenkin viime hetkillä muuttuivat. Koko niitto oli vaarassa siirtyä ainakin tältä kesältä. Etelä-Savon ELY-keskuksessa soviteltiin eri näkökohtia ja päädyttiin ratkaisuun, jossa todettujen viitasammakoiden ja korentojen elinpiirit rajattiin niittoalueesta pois tämän ilmakuvan mukaisesti. Näin rajattuna niitto päätettiin toteuttaa.

 

Niittoteknisesti tämä toi lisäongelmia koneelliselle niitolle jo turvettuneessa matalahkossa vedessä. Vielä 1950-luvulla koko alue venekopeilta Matinniemeen oli ollut lähes heinätöntä hiekkarantaa. Vesienhoidollisten näkökohtien lisäksi heinikon niitolla oli merkitystä kulttuurimaiseman edes osittaisen palauttamisen, ihmisten viihtyvyyden ja turistien Puruvesi-kuvan muodostumisen kannalta. Näitä näkökohtia korostaa vielä venekopeilta toiseen suuntaan Jouhenlahdella rehottava valtava heinikko, jota viitasammakoiden, korentojen ja kaavarajoitteiden vuoksi ei voida nykytulkinnoin niittää.

 

Pro Puruvesi on tuonut, ja myös Puruveden muikunpäivän tilaisuudessa toi, tämän selvästi esille. Toimme esille myös Etelä-Savon ELY-keskuksen velvoitteet ottaa huomioon viitasammakoihin ja korentoihin liittyvät säädökset. Rehevöitymisen tuliaisina kotiutuneet viitasammakot ja korennot eivät osastollamme juttusilla käyneiltä lukuisilta kansalaisilta paljonkaan ymmärrystä saaneet, kun toisessa vaakakupissa on Puruveden puhtaus ja sen eteen tehtävä työ.

 

 

  

Harjun kesäraitti 9.7.2016

 

Pro Puruvesi oli ensimmäistä kertaa mukana oman esittelytelttansa kera Punkaharjulla Harjun kesäraitilla. Tapahtuman järjestelyistä päävastuu oli Punkaharjun yrittäjillä. Monia muitakin oli järjestelyissä mukana. Torialue oli tapahtuman keskus. Muuallekin oli toimintaa ja nähtävää järjestetty.

Tapahtuman alkaessa klo 10.00 Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Hannu Kutvonen olivat aamulla pystytetyssä esittelyteltassa valmiina kuuntelemaan paikallisia havaintoja ja mielipiteitä Puruvedestä ja Puruvesi-työstä sekä kertomaan, mitä Puruvedellä on meneillään. FRESHABIT-hankkeen esittelymateriaali oli monipuolisesti esillä. Tapahtumaan osallistuminen oli osa Pro Puruveden vastuulla olevaa FRESHABIT-tiedottamista. Näkyvästi oli esillä myös Pro Puruveden yhteistyökumppanit, jotka tuellaan osaltaan mahdollistavat Pro Puruveden työn.

 

Teltta ja miehet valmiina tapahtumaan

 

 

Monipuolinen ja mainio ohjelma veti tapahtumayleisöä hieman eri kulmalle tapahtuma-aluetta kuin missä esittelytelttamme oli. Siitä huolimatta käytiin jälleen hyödyllisiä keskusteluja niin Puruveden seudun vapaa-ajan kuin vakituisten asukkaiden kanssa. Erityisesti mieluisaa oli kuulla osakaskuntien ja paikallisten aktiivisuus Enanlahdella vesikasvillisuuden niittoineen. Toivottavasti alueella syntyy tarvittaessa muiden tukemana edelleen laajeneva vesienhoitotyö.

 

Teltan täydeltä raitin kävijöitä

 

 

Vuoden 2016 punkaharjulaiseksi valittiin Saimi Hoyer. Hän asuu Puruveden rannalla. Eipä parempaa pr-henkilöä Punkaharjun ja Puruveden seudun tunnetuksi tekijäksi olisi voinut valita. Pro Puruveden puheenjohtaja kävi onnittelemassa Saimi Hoyeria. Ainutlaatuisen Puruveden puhtauden eteen on palkitsevaa tehdä työtä niin kunkin omalla tahollaan kuin yhdessäkin.

Ensi vuonna Harjun kesäraitin järjestelyvastuun ottaa hiljattain perustettu Punkaharjun pitäjänyhdistys. Eiköhän Pro Puruvesi ole myös ensi vuonna tapahtumassa mukana hieman vielä tämän vuotisesta oppineena ja paljon uutta kerrottavanaan ja herkällä korvalla kuuntelemassa.

  

 

 

Kesälahden Muikkumarkkinat 2.-3.7.2016

 

Pro Puruvesi osallistui jo viidennen kerran Kesälahden Muikkumarkkinoille. Tapahtuma liittyy Puruveden Lohikuninkuuskisaan. Pro Puruvedelle kesä-heinäkuun vaihteeseen ajoittuva tapahtuma on kesän ehdottomia kohokohtia. Niin tälläkin kertaa. Nyt Pro Puruveden osallistuminen oli myös osa FRESHABIT LIFE IP Puruveden hanketiedotusta, josta Pro Puruvesi vastaa.

 

Lauantaina jo klo 7.30 puheenjohtaja Reijo Jantunen ajeli Kerimäeltä telttoineen ja esittely- sekä myyntimateriaaleineen markkinapaikalle. Hallituksen jäsen Pentti Hiltunen, vaimonsa Raija ja puheenjohtaja pystyttivät teltan ja laittelivat esittelymateriaalin sekä myyntitavarat paikoilleen. Ensimmäistä kertaa oli käytössä Punkaharjun aluejohtokunnan tuella hankitut pöydät ja tuolit. Tapahtuman avautuessa klo 9 oli valmista, kuten kuvasta näkyy.

 

Teltta valmiina yleisöä varten

 

 

Sää oli lauantaipäivänä helteinen. Erityisesti puolen päivän seutuvilla tapahtuma-alueella suorastaan tungeksi ihmisiä. Myös Pro Puruveden teltta oli suuressa suosiossa. FRESHABIT-teeman lisäksi Puruveden harmittavan laaja-alainen sinilevän esiintyminen oli esillä monessa keskustelussa. Kuvassa puheenjohtaja esittelee FRESHABIT-hanketta kansanedustaja Hannu Hoskoselle (vasemmalla) ja Kiteen kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalle Ari Asikaiselle.

 

Puruvesi-tietoa päättäjille 

 

 

Erittäin iloisia olimme teltassamme käyneiden henkilöiden monipuolisuudesta. Oli naisia ja miehiä, oli nuoria ja varttuneempia ja oli vapaa-ajan asukkaita sekä paikkakuntalaisia. Uusia jäseniäkin kertyi reilut parikymmentä ja jäsenmäärä ylitti jo 1200:n rajan.

 

Kartat kiinnostavat aina

 

Messuyleisöä teltan edessäkin

 

 

Sunnuntaina ei ollut samanlaista vilskettä kuin lauantaina. Lieneekö rajun ukkosrintaman ennustettu tulo hieman pelottanut. Hyvin oli ihmisiä kuitenkin liikkeellä ja monet keskustelut Puruveden tilanteesta myös sunnuntaina käytiin. Myös matkailualan yrittäjät ovat havahtuneet sinileväriskiin, kun ongelma kolkuttelee jo matkailukeskusten rantoja. Kuvassa puheenjohtaja ja hallituksen jäsen Raimo Oksman käyvät keskusteluja matkailualan yrittäjän kanssa Puruveden mahdollisuuksista ja toisaalta riskeistä matkailuyrittäjien kannalta, sekä alustavasti ideoivat millaista matkailualaan liittyvää hanketta voitaisiin lähteä tutkailemaan FRESHABIT-hankkeeseen integroitavaksi hankkeeksi.

 

Matkailukeskusteluita varten on hyvä istua hetkeksi alas

 

 

Puruvesi antoi kilpailijoille hyvin lohikaloja. Kun ihmiset kokoontuivat palkintojenjakotilaisuuteen, Pro Puruvesi kuten muutkin alkoivat purkaa telttojaan ja tavaroitaan jo seuraavia tapahtumia odottamaan. Pro Puruvedellä se on Punkaharjun kesäraitti 9. heinäkuuta. Kesälahden muikkumarkkinoille sama paikka on varattu jo vuodeksi 2017.

 

 

 

Vesistökunnostusverkoston seminaari Lappeenrannassa 7.-9.6.2016

 

Jo perinteeksi tullut vuosittainen vesistökunnostusverkoston seminaari pidettiin 7.-9.6.2016 Lappeenrannassa. Vuoden 2013 seminaari oli Lahdessa, vuoden 2014 Iisalmessa ja vuoden 2015 Raumalla. Erityisesti maastopäivänä tutustutaan paikallisiin vesienhoitoratkaisuihin. Lahden seminaarissa kohteena oli Vesijärvi, Iisalmessa Iisalmen lähivesistöt ja Raumalla Säkylän Pyhäjärvi. Nyt kohteena oli Pien-Saimaa. Lappeenrannan seminaarissa erityisteemoina olivat kosteikot ja FRESHABIT LIFE IP-hanke.

 

Seminaariin osallistui reilusti yli sata vesiensuojeluun liittyvien tahojen edustajaa ympäri Suomea. Pro Puruvedestä olivat mukana puheenjohtaja Reijo Jantunen ja hallituksen jäsenet Jaakko Eerikäinen, Paavo Jantunen ja Mikko Suonio sekä 7.9. myös Anna-Maija Asikainen. Pro Puruvedellä oli kahden edellisen vuoden tapaan myös oma osasto seminaarin ohessa järjestetyssä vesistökunnostusnäyttelyssä. Puheenjohtajalla oli 8.6. ohjelmassa oma esitys. Vesistökunnostusverkoston seminaarista on tullut Pro Puruveden hallituksen tärkein koulutustapahtuma ja merkittävä mahdollisuus verkostoitua valtakunnan tasalla.

 

Seminaarin avautuessa klo 9 tiistaina, Pro Puruveden osasto oli valmis. Pääteemana osastolla oli FRESHABIT-hanke Puruvedellä. Mikko Suonion ottamassa kuvassa vasemmalta Reijo Jantunen, Paavo Jantunen ja Jaakko Eerikäinen.

 

Pro Puruvesi valmiina osastollaan

 

 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen avasi seminaarin. Ensimmäisen päivän teemoina oli virtavesien ja järvien kunnostus sekä vesien tilan parantamisen rahoitus. Kaksi ensimmäistä teemaa käsiteltiin täydessä Kehruuhuoneen salissa.

 

Seminaariyleisöä Kehruuhuoneen salissa

 

 

Sen jälkeen siirryttiin Lappeenrannan satamaan, missä kolmosteema vietiin läpi m/s Camillassa. Illallisristeily suuntautui Saimaan kanavalle ja Saimaalle. Illan ja yhtenä seminaarin kohokohtana oli vuoden vesistökunnostajan julkistus ja palkinnon luovutus. Siitä on ohessa oma juttu kuvineen.

 

Toisen päivän teemana oli kosteikot ja FRESHABIT-hanke. Kosteikkoja käsiteltiin monipuolisesti. Näkökulmina olivat niin vesistönsuojelulliset näkökohdat kuin kosteikot elinympäristöinä ja ekosysteemipalvelujen tuottajana. Puheenjohtaja Reijo Jantunen toi omassa esityksessään esille kosteikkojen merkityksen FRESHABIT-hankkeessa Puruvedellä osana valuma-alueilla riittävän vaikuttavuuden antavaa rakennekokonaisuutta sekä paikallisia ratkaisuja ja näkökulmia.

 

Reijo Jantunen esittelee Puruveden FRESHABIT-asioita

 

 

Kaikki seminaariesitykset videoitiin. Esitysmateriaali ja videot tulevat Suomen ympäristökeskuksen kotisivujen kautta nähtäväksi.

 

Toinen seminaaripäivä päättyi Lappeenrannan kaupungin vastaanottoon Vanhalla Kasinolla.

 

Kolmas seminaaripäivä kierrettiin tutustumassa kosteikkoihin ympäri Pien-Saimaata varsin kosteassa ja viileässä säässä. PISARA-hankkeessa kosteikot ovat muodostuneet hyvin keskeiseksi paitsi vesiensuojelurakenteina niin myös, ja joidenkin kosteikkojen osalta ensisijaisesti, linnuston ja maisemallisten näkökohtien kannalta. Käytännön vastuu toteutuksesta on ollut kosteikkoasiamies Antti Happosella.

 

Kosteikot olivat kooltaan varsin pieniä. Monet olivat vain puolen hehtaarin kokoluokkaa. Mutta kosteikkoja on paljon. Sadas kosteikko valmistuu lähiaikoina. Maanomistajat ovat olleet innostuneita tarjoamaan maitaan kosteikkorakentamiseen. Jopa kilpailua on syntynyt siitä, kenen mailla on eniten kosteikkoja. Kuudella kosteikolla pidetään kärkisijaa.

 

Kuvassa Pro Puruveden nelikko vasemmalta Mikko Suonio, Jaakko Eerikäinen, Paavo Jantunen ja Reijo Jantunen yhden kosteikon äärellä.

 

Pro Puruveden miehet kosteikkokäynnillä

 

 

Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman esitteli kunnan suhtautumista ja osallistumista vesiensuojeluun. Ei jäänyt epäselväksi, miten tärkeänä puhtaita vesiä kunnan kannalta pidettiin ja miten vahvasti kunta halusi vesiensuojeluun osallistua. Etualalla kosteikkoasiamies Antti Happonen hymyssä suin.

 

Taipalsaaren kunnanjohtaja puhuu, kosteikkoasiamiestä naurattaa

 

 

Kosteikkojen lisäksi tutustuttiin Kivisalmen pumppaamoon. Vuonna 2015 käyttöönotetulla pumppuasemalla pumpataan Suur-Saimaalta Pien-Saimaaseen puhtaampaa vettä 10m3/s. Tällä korvataan pääasiassa tiepengerrysten rajoittamaa luontaista veden vaihtuvuutta Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan välillä. Lukuisat veden virtauksia haittaavat isot ja pienet pengerrykset ovat myös Puruvedellä ongelmana.

 

Kivisalmen pumppamo

 

 

Päivän viimeisenä kohteena tutustuttiin Sammonlahden kaupunkikosteikkoon. Se oli mainio taidonnäyte siitä, miten kosteikko vesiensuojelunäkökohtien lisäksi monipuolistaa ympäristöä ja sopii erinomaisesti maisemaan.

 

Sammonlahden hulevesikosteikko on viihtyisä ympäristö

 

 

Seminaarin erinomaisista järjestelyistä vastasivat Suomen ympäristökeskus, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Etelä-Karjalan liitto, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, FRESHABIT LIFE IP-hanke ja PISARA-hanke.

 

 

 

Vuoden vesistökunnostajan julkistus

 

Vuoden 2016 vesistökunnostaja julkistettiin 7.6. valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston seminaarissa Lappeenrannassa. Tällä kertaa vuoden vesistökunnostajaksi valittiin Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen. Vuosittain vaihtuvaan valintaraatiin kuuluivat ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen, Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Virtavesien hoitoyhdistyksen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustaja. Vuoden vesistökunnostaja valittiin neljännen kerran.

 

Perusteissa mainittiin mm. Pro Puruveden laaja-alainen, monipuolinen, luova ja näkyvä toiminta Puruveden puhtauden eteen. Perustelujen mukaan puheenjohtaja Reijo Jantunen on omistautumisellaan ollut muutoksen ajava voima. Hän on tehnyt paljon pyyteetöntä ja omaehtoista vapaaehtoistyötä valtakunnallisestikin tärkeän vesistön hyväksi. Vesistökunnostajan julkistamiseen liittyvä Suomen ympäristökeskuksen lehdistötiedote löytyy täältä.

 

Julkistus ja palkinnon jako tapahtui 7. kesäkuuta m/s Camillalla seminaarin iltaristeilyn yhteydessä. Palkinnon jakoivat ympäristöneuvos Hannele Nyroos ympäristöministeriöstä ja kansanedustaja Jukka Kopra. Palkintoa vastaanottamassa Reijo Jantunen.

 

Palkinnon luovutustilaisuus

 

 

Kiitospuheessaan Reijo Jantunen korosti palkinnon olevan huomionosoitus koko Pro Puruveden noin 1200 jäsenelle ja erityisesti kymmenhenkiselle hallitukselle työstä Puruveden puhtauden eteen.

 

Kuvassa palkinto ja taustalla Reijo Jantunen ja hallituksen jäsen Jaakko Eerikäinen nostavat maljan merkittävän huomionosoituksen kunniaksi.

 

Malja kunnostajapalkinnolle!

 

 

Tunnustusta ja kannustusta Puruvesi-työlle tuli myös edellisellä viikolla, kun Pro Puruvesi sai Etelä-Savon vuoden 2016 ympäristöpalkinnon. Vuonna 2015 yhdistys sai Pohjois-Karjalan ympäristöpalkinnon.

 

 

Etelä-Savon ympäristöpalkinto 2016

 

Etelä-Savon ympäristöpalkinto vuonna 2016 myönnettiin Pro Puruvesi ry:lle ja Pro Joroisselkä ry:lle tunnustuksena kansalaisaktiivisuudesta vesienhoidon ja -tilan parantamiseksi alueellaan. Toiminnassaan yhdistykset ovat osoittaneet yhteistyökykyisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta niin viranomaisyhteistyössä kuin toiminnassa alueensa asukkaiden kanssa.

 

Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen luovutti 3.6. Joroisissa järjestetyssä tilaisuudessa kunniakirjan ja yksikön päällikkö Marjukka Kilpeläinen kukat. Tunnustuksen vastaanottivat puheenjohtaja Reijo Jantunen, varapuheenjohtaja Kari Lindström (vasemmalla) ja hallituksen jäsen Paavo Jantunen (keskellä).

 

Palkinnon luovutus Pro Puruvedelle

 

 

Golfkentän laidalla sekä Pro Puruveden että Pro Joroisselän edustajat yhteiskuvassa ja Pro Puruveden edustajat vielä omassaan.

 

 Pro Puruvesi ja Pro Joroisselkä yhteiskuvassa

 

Pro Puruveden edustajat palkintoineen

 

 

Pro Puruvesi arvostaa korkealle Etelä-Savosta saamansa tunnustuksen. Yhteistyö sekä eteläsavolaisten että pohjoiskarjalaisten kanssa on avainasemassa vaalittaessa Puruveden puhtautta. Vuoden alussa käynnistynyt FRESHABIT LIFE IP Puruvesi korostaa kiinteän ja avoimen yhteistyön merkitystä sekä kaikkien osapuolten vahvuuksien käyttöä.

 

 

 

Kerimäen Kirkonkylän koulun Puruvesi-päivä 27.5.2016

 

Pro Puruvesi järjesti yhteistyössä Kerimäen Kirkonkylän koulun kanssa kuudesluokkalaisille 26.5.2016 Puruvesi-päivän. Tapahtuma oli osa FRESHABIT LIFE IP Puruveden ympäristökasvatusosiota, josta Pro Puruvesi hankkeessa vastaa. Puruvesi-päivään osallistui 34 oppilasta ja kolme opettajaa. Pro Puruveden puolelta järjestelyistä vastasi Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen. Rasteista vastasivat Pro Puruveden hallituksen varapuheenjohtaja Kari Linström ja hallituksen jäsenet Jaakko Eerikäinen ja Mikko Suonio sekä Kerimäki-Seuran puheenjohtaja Iikka Muhonen.

 

Päivän ohjelma aloitettiin Kerimäen Kirkkorannassa. Oppilaat tulivat koululta opettajien johdolla polkupyörin tai kävellen. Rasteja oli kolme, joten oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Kunkin ryhmän mukana oli opettaja.

 

Yksi ryhmä lähti Jaakko Eerikäisen kipparoimalla aluksella Kirkkorannasta Puruvedelle. Kari Lindström kertoi oppilaille Puruvedestä ja siitä, mitä FRESHABIT-hankkeessa tehdään erityisesti oppilaiden lähivesiin vaikuttavasti. Selkäveden reuna-alueella oppilaat pääsivät mittaamaan näkösyvyyttä oikeilla mittausvälineillä. Olosuhteiden vaihtelujen mukaan näkösyvyydet olivat enimmillään seitsemisen metriä. Tarjolla aluksessa oli myös pientä naposteltavaa. Kuvassa yksi ryhmä lähdössä vesille.

 

Koululaisryhmä lähdössä Puruvedelle

 

 

Yhdellä rastilla Jouhenlahden rannassa opeteltiin tunnistamaan Puruveden vesikasveja. Luontokartoituksiakin tehnyt Mikko Suonio oli varannut astioihin myös muualla kuin rastipaikalla esiintyneitä kasveja. Hän toi esille myös, mitkä kasvit kuuluvat puhtaisiin vesiin ja mitkä kertovat rehevöitymisestä. Sen jälkeen oppilaat pääsivät itse kalastamaan rannasta kasveja, joita yhdessä Mikko Suonion kanssa tunnistivat, kuten kuva kertoo.

 

Vesikasvien saalistusta Jouhenlahdella

 

 

Suomen järvikalastusmuseossa olleella rastilla Iikka Muhonen kiersi oppilasryhmän kanssa kertoen vanhoista Puruveden kalastustavoista ja kalastusvälineistä. Museo on kesäisin avoin. Esittelystä vastaa Kerimäki-Seura. Tässä tutustutaan tuulastuksessa käytettyihin välineisiin.

 

Iikka Muhonen esittelee järvikalastusmuseota koululaisille

 

 

Päivän päätteeksi FRESHABIT-hanke tarjosi oppilaille, opettajille ja rastihenkilöstölle Kaivopirtissä jäätelöt/kahvit.

 

Ensi vuonna Kerimäen Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaisille lienee jo yhdellä rastilla tutustumiskohteena Jouhenlahden rannalle suunnitellun kosteikon rakennustyö, mikä konkretisoi sen, miten valuma-alueen rakenteilla Puruveden puhtautta FRESHABIT-hankkeessa turvataan.

 

 

 

Kesälahden koulun Puruvesi-päivä 26.5.2016

 

Pro Puruvesi järjesti yhteistyössä Kesälahden koulun kanssa viidesluokkalaisille 26.5.2016 Puruvesi-päivän. Tapahtuma oli osa FRESHABIT LIFE IP Puruveden ympäristökasvatusosiota, josta Pro Puruvesi hankkeessa vastaa. Puruvesi-päivään osallistui 19 oppilasta, yksi opettaja ja yksi koulunkäyntiavustaja. Pro Puruveden puolelta järjestelyistä vastasi hallituksen jäsen Pentti Hiltunen. Esityksistä ja rasteista vastasivat Pentti Hiltusen lisäksi Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen, lintumies Kimmo Martiskainen Keski-Karjalan Luonto ry:stä, Kesälahden kalasatamaosuuskunnan puheenjohtaja Tero Mustonen ja kalastaja Risto Ketolainen.

 

Puruvesi-päivä aloitettiin luokassa. Reijo Jantunen selvitti, mitä oppilaiden lähivesillä FRESHABIT-hankkeessa on tehty ja lähiaikoina tehdään, sekä miten EU-hanke on turvaamassa Puruveden puhdasta tulevaisuutta myös tuleville sukupolville. Kimmo Martiskainen kertoi Puruvedelle tyypillisistä linnuista ja Pentti Hiltunen Puruveden erityispiirteistä sekä omista kokemuksistaan siitä, millaisia muutoksia Puruveden puhtaudessa on tapahtunut. Kuvassa Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen aloittamassa esitystään.

 

Reijo Jantunen kertoo Puruveden tilasta koululaisille

 

 

Sateen ropistessa siirryttiin koululta linja-autolla Kesälahden kalasatamaan. Aluksi Tero Mustonen kertoi, miten kalasatama toimii ja miten siellä kaloja, erityisesti Puruveden muikkuja, käsitellään.

 

Tero Mustonen kertoo koululaisille kalojen käsittelystä

 

 

Sen jälkeen oppilaat jakaantuivat kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä lähti Risto Ketolaisen kipparoimalla aluksella Hummonselälle. Näkösyvyysmittaus antoi kaikille mieleenpainuvan muistikuvan siitä, miten kirkasta vesi onneksi Hummonselällä edelleen on. Tuulisesta ja sateisesta kelistä huolimatta valkea näkösyvyyden mittauslevy näkyi jopa kuudesta metristä. Hyvissä olosuhteissa Hummonselällä näkösyvyys on yli kymmenen metriä. Kuvassa Pentti Hiltunen katsoo oppilaiden kanssa mittaustulosta.

 

Näkösyvyyden mittauslevy koululaisten käytössä

 

 

Yhdellä rastilla oppilaat tutustuivat Kimmo Martiskaisen kanssa lintuihin Kesälahden kalasataman läheisyydessä. Erityisen runsaasti oli lokkeja, mutta muitakin lintuja tunnistettiin. Kuvassa Kimmo Martiskainen ja oppilasryhmä kokoamassa tarvittavaa välineistöä autosta.

 

Kimmo Martiskainen ja oppilaat valmistautumassa linturastiin

 

 

Yksi ryhmä oli vuorollaan paistamassa makkaroita laavulla. Viileästä kelistä huolimatta jälkiruokajäätelökin maistui. Niin makkarat kuin jäätelönkin tarjosi FRESHABIT-hanke.

 

Makkara maistuu koululaisille laavurastilla

 

 

Kaikki oppilaat saivat päivän aikana teoriatietoa, mutta tärkeintä olivat omakohtaiset havainnot niin kalojen käsittelystä, Puruveden erityispiirteistä kuin linnustostakin. Ensi vuoden viidesluokkalaisille saattaa olla tutustumiskohteena jo ensimmäiset FRESHABIT-hankkeen Kesälahden suunnan valuma-aluerakenteet.

 

 

 

FRESHABIT-tiedotustilaisuus Ruokkeen lomakylässä 24.5.2016

 

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Pro Puruveden yhteinen tiedotustilaisuus pidettiin 24.5. Ruokkeen lomakylän rannassa Kesälahdella. Painopiste tiedotustilaisuudessa oli GTK:n alkamassa olleessa pohjakartoituksessa Hummonselän alueella. Pro Puruvesi selvitteli muilta osin FRESHABIT Puruveden ajankohtaisia kuulumisia. Pro Puruvesi vastasi tiedotustilaisuuden käytännön järjestelyistä lehdistökutsuineen.

 

Maisemat Ruokkeen lomakylän rannalta Hummonselän suuntaan olivat 24.5. parhainta, mitä Puruvesi voi tarjota, kuten kuvasta näkyy.

 

Puruvettä parhaimmillaan Ruokkeen rannasta katsoen

 

 

Muutaman sadan metrin päässä Ruokkeenlahdessa Ruokkeenniemen länsipuolella olisi sitä vastoin ollut näkyvissä se, mitä monilla Puruveden lahtialueilla on pahimmillaan tapahtunut.

 

Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen toivotti tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi ja selvitti FRESHABITin etenemistä Puruvedellä. Tilaisuudessa olivat paikalla Itä-Savon, Koti-Karjalan, Puruvesi-lehden ja YLE Joensuun toimittajat. Reijo Jantusen esittelemä ajankohtaiskatsaus löytyy täältä. Puruvedellä hankkeen painopiste on viiden valitun kohdealueen valuma-alueilla ja niiden edustan lahtialueilla. Niissä käytännön toimet alkavat kesän ja loppuvuoden 2016 aikana ja ovat täydessä vauhdissa vuonna 2017.

 

Geologi Jyrki Hämäläinen GTK:sta esitteli heidän alkamassa olevaa toimintaansa Hummonselällä ja sen liittymistä FRESHABIT-hankeosioon, jonka aiheena on vesiluonnon mallinnus ja kartoitus sisävesillä. Puruvesi ja Etelä-Konnevesi ovat siinä hankeosiossa pilottikohteena. GTK:n lehdistötiedote löytyy täältä.

 

Jyrki Hämäläinen esittelee GTK:n toimintaa Puruvedellä 

 

 

GTK:n tutkimusvene Gridi on huippuvarusteltu. Vene toimii Hummonselän suunnalla 24.5. alkaen parin viikon ajan miehistönään Antero Lindberg ja Olli Halonen.

 

 GTK:n tutkimusvene Gridi

 

 

GTK:n tutkimusryhmää vetävä Jyrki Hämäläinen oli haastateltavana sekä alueradioon että alueuutisiin upeissa maisemissa Ruokkeen lomakylän rannalla.

 

GTK:n Jyrki Hämäläinen antaa haastattelua

 

 

 

Kesälahden messut 14.-15.5.2016

 

Kesälahden Lions Club järjesti joka toinen vuosi pidettävät Kesälahden kevätmessut 14.-15.5. Kesälahdella koulukeskuksessa. Pro Puruvesi osallistui messuille kolmatta kertaa. Kesälahden messut sisältyivät Pro Puruveden vastuulla oleviin FRESHABIT LIFE IP Puruveden tiedotustapahtumiin. Osastolla informaatio oli erityisesti hankkeeseen painottuvaa.

 

Pro Puruveden messuosasto FRESHABIT-aineistoineen

 

 

Messut tarjosivat erinomaisen mahdollisuuden esitellä FRESHABIT-hanketta niin valtakunnallisille kuin seudullisillekin päättäjille sekä Puruveden seutukunnan vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille. Kuvassa Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen esittelee FRESHABIT-hanketta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle.

 

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Pro Puruveden osastolla

 

 

...ja tässä Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auviselle.

 

Kiteen kaupunginjohtaja Eeva-Liisa Auvinen Pro Puruveden messuosastolla 

 

Paljon tietoa niin Puruvesi-työstä kuin Pro Puruveden toiminnastakin on Pro Puruveden kotisivuilla ja Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmässä. Maaliskuun lopulla avatuilta FRESHABIT LIFE IP Puruveden kotisivuilta voi seurata hankkeen edistymistä. Näitä esiteltiin myös messuilla. Kuvassa kotisivuihin tutustutetaan Pave Maijasta.

 

 

Pave Maijanen tutustumassa Pro Puruveden kotisivuihin puheenjohtaja Reijo Jantusen kanssa

 

 

Messut kuten muutkin seutukunnan tapahtumat ovat mainio tilaisuus kuulla seutukuntalaisten havaintoja ja näkemyksiä Puruvedestä ja toisaalta kertoa heille heitä kiinnostavia asioita. Niin tuttujen kuin aiemmin tuntemattomienkin kanssa löytyy kiinnostavaa keskusteltavaa.

 

Puruvesi-aiheista keskustelua messuosastolla

 

 

Tällä kertaa niin näytteille asettajia kuin yleisöäkin vaikutti olleen hieman edellisiä kertoja vähemmän. Toivottavasti mainio tapahtuma jatkuu tulevina vuosina entistäkin ehompana.

 

 

 

Kevätmessut Helsingissä 7.-10.4.2016

 

Kevätmessut ja sen osana OmaMökki-messukokonaisuus järjestettiin 7.-10.4. Messukeskuksessa Helsingissä. Puruveden seutukunnan aluejohtokunnat (Kerimäki, Punkaharju, Kesälahti) ja Savonrannan aluejohtokunta ovat erityisesti tämän vuoden aikana tiivistäneet keskinäistä yhteistoimintaansa Puruveden ja Savonrannan seudun markkinoinnissa. Aluejohtokunnilla oli OmaMökki-messutilassa yhteinen osasto. Kaikkina messupäivinä oli paikalla aluejohtokuntien edustajia. Päivittäin oli lisäksi osastolla 1-2 seutukuntaan liittyvää muuta toimijaa. Pro Puruveden päivä oli 9.4. lauantai.

 

Messujen avautuessa lauantaina klo 10 Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen oli valmiina kertomaan aamun ensimmäiselle kävijälle Puruveden kuulumisia.

 

Ensimmäinen vierailija messuosastolla

 

 

Messuilla oli ensimmäistä kertaa esillä Pro Puruveden vuoden 2016 yhteistyökumppanit esittelevä rollup. Tilaisuus oli tähän erityisen soveltuva, kun vuonna 2016 kaikki kolme Puruveden seudun aluejohtokuntaa ovat Pro Puruveden pääyhteistyökumppaneita ja yhteistyö aluejohtokuntien kanssa muutoinkin on hyvää.

 

Yhteistyö-rollup vuodelle 2016

 

Messut olivat myös ensimmäinen iso tapahtuma FRESHABIT-hankkeen 1.1.2016 käynnistymisen jälkeen, jossa Pro Puruvesi pääsi esittelemään hanketta. Keskeisenä apuna olivat 31.3.2016 avatut FRESHABIT LIFE IP Puruveden kotisivut. Niiden ideointi ja valmistelu oli paljolti Pro Puruveden vastuulla, kuten on ylläpitokin. Kotisivuista tuli hyvin myönteistä palautetta.

 

Messuosastolla oli jaossa aluejohtokuntien aikaansaama ja muutama viikko sitten laajasti mm. Helsingin Sanomien ja Puruvesi-lehden välissä jaettu Laine-lehti. Siinä tuodaan monipuolisesti esille Puruveden ja Savonrannan seutukuntien upeutta. Lehdessä on juttu myös Pro Puruvedestä. Lehti on luettavissa täältä.

 

Pro Puruveden osallistuminen Kevätmessuille ei sisältynyt FRESHABIT LIFE IP Puruveden hankeohjelmaan eikä budjettiin. Se tarjosi kuitenkin erinomaisen ympäristön tehdä myös FRESHABIT-hanketta tunnetuksi. FRESHABIT LIFE IP Puruvesi on Puruveden kannalta niin oleellinen hanke, että Pro Puruvesi hankkeen paikallisesta tiedottamisesta vastaavana tuo sitä eri tavoin esille riippumatta siitä, saimmeko tapahtuman tai toiminnan sopimaan hankebudjettiin vaiko emme. Hankkeen ulkopuolisesta toiminnasta Pro Puruvesi maksaa kustannuksensa kokonaan itse. Hankkeeseen kuuluvista menoista maksamme vain 40 % ja EU maksaa loput.

 

 

 

Yhteistyösopimus osuuspankkien kanssa ja FRESHABIT -tiedotustilaisuus 29.2.2016 Kesälahdella

 

Kesälahdella oli 29.2. sekä FRESHABIT -hankkeen tiedottamiseen että Pro Puruveden ja osuuspankkien yhteistoimintaan liittyen hieman historiallinenkin paikka. Tilaisuus pidettiin Kesälahden Osuuspankin tiloissa.

 

Ensimmäisen kerran kokoonnuttiin Puruvesi-asioissa samoissa tiloissa 29.11.2011. Pro Puruvesi ry oli perustettu 15.7.2010. Yhdistystä perustettaessa tilillä ei ollut senttiäkään. Alkuvaiheen menot hallituksen jäsenet maksoivat omasta pussistaan. Kaikki tuki oli hyvin tarpeellista ja mietimme erilaisia mahdollisuuksia. Halusimme eri tahojen kokevan Puruveden yhdistävänä tekijänä kunta- ja maakuntarajojen yli. Kolme eripuolilla Puruvettä toimivaa itsenäistä osuuspankkia näimme tähän tilanteeseen erityisen hyvin sopivina. Saimme Kerimäen Osuuspankin, Kesälahden Osuuspankin ja Suur-Savon Osuuspankin taholta myönteisen signaalin. Kolmen osuuspankin ja Pro Puruveden yhteinen tilaisuus järjestettiin Kesälahden Osuuspankin tiloissa 29.11.2011. Pro Puruvesi sai ensimmäisen merkittävämmän rahallisen tuen. Siitä alkoi yhteistoiminta osuuspankkien kanssa.

 

Pro Puruvesi oli saanut valmiiksi Puruvesi-strategian. Sen julkistaminen tapahtui 29.11.2011 tilaisuudessa. Olimme lähettäneet strategian keskeisille Puruveden tilasta vastuullisille tahoille, kuten Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksille, Metsäkeskukselle ja Puruveden ympäryskunnille tavoitteena sen pohjalta saada aikaan kaikkien keskeisten tahojen yhteinen Puruvesi-strategia. Syvä vaikeneminen oli seurauksena. Ehkä valmiutta strategisiin näkemyksiin ja niihin liittyvän vastuun ottamiseen ei vielä siinä vaiheessa ollut. Nyt tilanne on aivan toisin. Yhdessä kannetaan vastuu. Kolmen osuuspankin ja Pro Puruveden yhteistyön sekä ajankohtaisten Puruvesi-asioiden merkeissä järjestettävät tiedotustilaisuudet saivat tällä tavoin alkunsa. Alla Puruvesi-strategiassa 29.11.2011 esitetty visio ja tavoite.

 

Pro Puruveden Puruvesi-visio vuodelta 2011

Pro Puruveden tavoitteet vuodelta 2011

 

 

Tavoitteiden saavuttamiseksi nähtiin välttämättömiksi laaja suunnittelu Puruvedellä tarvittavista vesienhoitotoimista ja toteuttamiseen saatavaksi isot EU-rahoitteiset hankkeet. Sillä polulla on kuljettu.

 

Kuvassa Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen toivottaa tilaisuuteen osallistuvat tervetulleiksi ja kertoo edellä mainitun historiataustan Kesälahden Osuuspankissa pidettävälle tilaisuudelle.

 

Reijo Jantunen toivottamassa osallistujat tervetulleiksi 

 

 

Tilaisuuden aluksi nautiittiin Kesälahden Osuuspankin tarjoamat kahvit. Pöydän äärellä toimittajia Koti-Karjalasta, Puruvesi-lehdestä, Itä-Savosta, YLE/Joensuusta ja Karjalaisesta sekä pankinjohtajat ja Metsäkeskuksen sekä Pro Puruveden edustajat.

 

Osuuspankin tarjoamat kahvit maistuvat

 

 

Sitten oli vuorossa yhteistyösopimuksen allekirjoitus. Allekirjoittajina vasemmalta pankinjohta Arja Haverinen Suur-Savon Osuuspankista, toimitusjohtaja Jarmo Kaivonurmi Kerimäen Osuuspankista, toimitusjohtaja Toni Ruokanen Kesälahden Osuuspankista ja puheenjohtaja Reijo Jantunen Pro Puruvesi ry:stä.

 

Yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen

 

 

Sopimus on allekirjoitettu ja on kiitosten aika hyvästä yhteistyöstä Puruveden puhtauden eteen.

 

Kiitokset ja kättelyt yhteistyön jatkumisesta 

 

 

Tämän jälkeen alkoi FRESHABIT Puruveden ensimmäinen paikallinen tiedotustilaisuus tiedotusvälineiden edustajille. Reijo Jantunen selvitti hankkeen lähtökohtia ja niitä toimenpiteitä, jotka alkavat ja näkyvät jo vuonna 2016 Puruveden seudulla asuville ja liikkuville.

 

FRESHABIT-tiedottamista

 

 

Metsäkeskuksen kaakkoinen palvelualue ja siellä luonnonhoidon asiantuntija Seppo Ollikainen on vastuussa suurimmasta osasta viiden kohdealueen valuma-alueilla tehtävistä vesienhoitoratkaisuista ja rakenteista. Seppo Ollikainen selvitteli heidän toimintaansa Puruvedellä. Maanomistajien myönteinen suhtautuminen heidän mailleen suunniteltavaan rakentamiseen on avainasemassa. Puruvesi saatiin pilottikohteeksi uudenlaisten korvausten käyttöön. Metsäkeskuksen lähiaikoina kokoamat paikalliset tukiryhmät tuovat paikallistuntemusta ja omalta osaltaan välittävät tietoa toiminnasta lähialueittensa ihmisille.

 

Seppo Ollikainen pitää omaa osuuttaan tiedotustilaisuudessa

 

 

Pro Puruveden vastuulla olevat FRESHABIT -hankkeen Puruvettä koskevat kotisivut ovat yksi keino palvella kansalaisten tietotarvetta. Pro Puruveden hallituksen jäsen Paavo Jantunen selvitti, miten kotisivujen valmistelu on edennyt ja mitä informaatiota ne tulevat antamaan. Tavoitteena on Pro Puruveden kotisivujen yhteyteen tulevien, mutta rakenteellisesti erillisten kotisivujen avaaminen 1.4.2016 mennessä.

 

Lehdistötiedote, joka laadittiin Pro Puruveden johdolla yhteistoiminnassa keskeisten Puruvedellä toimivien tahojen kanssa, löytyy täältä. Pro Puruvesi vastaa hankkeen paikallisesta tiedotustoiminnasta. Kukin Puruvedellä toimiva tiedottaa lisäksi harkintansa mukaan omaan toimintaansa liittyen. Etelä-Savon ELY-keskuksella on Puruvettä koskevassa tiedottamisessa, kuten koko toiminnassakin kokonaisvastuu.

  

 

 

Kerimäen talvitapahtuma 21.2.2016

 

Pro Puruvesi nosti torstaina 18.2. Puruvedestä Kerimäen talvitapahtumaan jäätä noin 14 000 kg. Palojen koko oli 100x50x50 cm, täyttä teräsjäätä. Torstai-illan aikana jäät kuljetettiin Kerimäen kirkolle tapahtumapaikalle. Perjantaina aamulla jakutialaiset maailmalla mainetta saaneet jäänveistäjät Feodor Markov ja Egor Sleptokov aloittivat luomistyönsä Puruveden jäästä. Pro Puruveden talkoolaiset hoitivat jääpalojen siirron veistäjien ohjeiden mukaan jo aiemmin valmisteltujen lumipohjien päälle.

 

Tältä tilanne näytti perjantaina puolilta päivin. Tämän veistoskokonaisuuden aiheeksi annoimme ”Ahdin valtakunta”. Se sopi mielestämme erinomaisesti näin Puruveden rantaan ja Puruveden jäälle.

 

Ahdin valtakunta alkutekijöissä

 

 

Lauantaina jatkui jäätaiteilijoiden työ. Ahdin valtakunta sai lopullisen ilmeensä kaloineen kaikkineen. Toisen veistoskokonaisuuden aiheeksi tuli ”Metsän eläimet”. Sekin alkoi jo lauantaina hahmottua. Pro Puruvedellä oli urakkana jääliukumäen tekeminen. Viime vuodelta oli jo kokemusta. Isoista jääpaloista sahattiin pohja- ja sivupalat. Yhdestä pohjapalasta ja kahdesta sivupalasta syntyi metri jääliukumäkeä. Kaarre toi omat haasteensa. Illan hämärtyessä jääliukumäki oli valmis. Kuvassa sivupalan asettelua.

 

Jääliukumäki saa muotoaan

 

 

Sunnuntaina aamupäivällä jäänveistäjät jatkoivat metsän eläinten parissa. Kun Kerimäen aluejohtokunnan puheenjohtaja Sari Peltonen klo 14 avasi Kerimäen talvitapahtuman, kaikki oli valmista. Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen oman puheenvuoronsa lopuksi avasi jääliukumäen. Avauslaskun Purumäeksi nimetystä jääliukumäestä teki Kari Lindström. Hän oli Pro Puruveden puolesta tapahtumavastaava. Kuvassa Kari avauslaskussa.

 

Avauslaskun alkuhuumaa

 

 

Avauslaskun jälkeen nuorten laskijoiden jono oli katkeamaton koko tapahtuman ajan. Muutakin väkeä tapahtumassa kirkonmäellä oli runsaasti.

 

Talvitapahtuman yleisöä

 

 

Näissä kuvissa niin Ahdin valtakunta kuin Metsän eläimetkin paistattelevat Keiku ry:n suunnittelemassa ja toteuttamassa valaistuksessa.

 

Ahdin valtakunta illan pimeydessä, valot: Keiku

Metsän eläimet illan pimeydessä, valot: Keiku

 

 

Tapahtuman onnistuminen oli monien hyvin toisiaan täydentävien toimijoiden yhteistyön tulos. Jääelementistä vastasivat Pro Puruvesi ry ja Jäälinna ry. Lämpimää juotavaa tarjoili Kerimäki-Seura. Keiku ry hoiteli valaistuksen. Talkootyöstä huolimatta tarvittiin myös varoja varsinkin jäänveistäjien matkakuluihin. Niistä vastasivat Kerimäen aluejohtokunta, Kerimäen kappeliseurakunta ja Kerimäen Yrittäjät. Kirkkorannassa järjestetyssä osatapahtumassa olivat mukana myös Savonlinnan vapaa-aikatoimi ja Pääkanta Säätiö.

 

Jääliukumäki on lasten ilona vielä viikkoja ja pienten pakkasten ansiosta veistoksetkin kotvan aikaa. Pro Puruvesi seuraa tilannetta ja purkaa rakenteet.

 

 

 

Jäännosto Pääkannassa 18.2.2016

 

Jäännostopäivä on sadonkorjuun aika. Laadukkaan jään saaminen vaatii huolenpitoa nostoalueesta siitä alkaen, kun jää kantaa jalkamiehen. Tänä vuonna paikka merkittiin ja ohut lumikerros poistettiin ensimmäisen kerran loppiaisaamuna 25 asteen pakkasessa.

 

Nostoalue ensimmäisten lumitöiden jälkeen

 

 

Kaikkiaan kymmenkunta kertaa jää kolattiin lumesta. Erityisen tarkka on oltava sellaisilla keleillä, kun tulee räntää tai vettä ja sen jälkeen pakastaa. Jää on saatava puhtaaksi ennen kuin pakkasen seurauksena syntyy teräsjään pintaan kohvajäätä. Joskus putsauksen oikea ajoitus on tunneista kiinni. On siinä laatujään saamisessa muitakin niksejä. Jälleen onnistuimme saamaan puolimetrisen teräsjään ilman sentinkään kohvaa pinnassa.

 

Torstaina 18.2. aamuhämärissä kymmenkunta talkoolaista ja Vesa Räsänen nostureineen olivat valmiit aloittamaan jäännoston. Sää oli mitä parhain. Muutama aste pakkasta ja pilvipoutainen. Nostoketju on valmis. Työ alkaa. Sahaaja mittamiehen kanssa vastaa sovitunkokoisten jääpalojen irrottamisesta, uittomiehet kekseineen palojen uitosta nostopaikalle, liinamiehet jääpalojen kiinnityksestä nostoliinoihin, konemies palan viennistä kuormalavalle, lanssimiehet palojen sijoittamisesta kuormalavoille ja palojen sitomisesta sekä yleismies jantunen tarvittaessa vahventaa ketjua. Kuvassa ketjun alkupäätä.

 

Jäännostolinjasto

 

 

Kaikkiaan nostettiin jäätä noin 17 000 kiloa. Siitä 14 000 kiloa meni Kerimäen talvitapahtumaan jääveistäjille ja jääliukumäkeen loppujen päätyessä Kuopioon jääveistäjien käyttöön.

 

Puruvettä paketissa

 

 

Jäät on nostettu. On kahvin ja nostoporukan kuvauksen aika.

 

Talkooporukan yhteispotretti

 

 

 

Pro Puruveden hallituksen järjestäytyminen 2.1.2016

 

Hallituksen perinteinen potretti

 

Pro Puruveden hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla kuin vuonna 2015. Jo perinteen mukaan uuden hallituksen ensimmäisen kokouksen osallistujista otettiin jouluinen kuva. Vasemmalta lukien Pentti Hiltunen, Kari Lindström, Heikki Tynkkynen, Hannu Kutvonen, Paavo Jantunen, Jaakko Eerikäinen ja Reijo Jantunen. Flunssan ja vuodenvaihteen matkojen vuoksi hallituksen jäsenistä Anna-Maija Asikainen, Lasse Musakka, Raimo Oksman ja Mikko Suonio eivät päässeet kokoukseen. Heidän suostumuksensa kokouksessa päätettyihin tehtäviin ja vastuisiin varmistettiin puhelimitse ennakkoon.

 

Hallitus valitsi vuodelle 2016 varapuheenjohtajaksi Kari Lindströmin, sihteeriksi Anna-Maija Asikaisen ja rahastonhoitajaksi Hannu Kutvosen.

 

Lisäksi 2.1.2016 kokouksessa päätettiin mm. seuraavista vastuista:

 

1. Ulkoinen tiedotus
- Reijo Jantunen: tiedotusvälineet ja jäsentiedotteet
- Paavo Jantunen: Pro Puruveden ja FRESHABIT Puruveden kotisivut sekä Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmä yhdessä Reijo Jantusen kanssa
- Mikko Suonio: Pro Puruveden Facebook -sivut ja osallistuminen Puruveden vesienhoidon seurantajärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon
- osallistuminen tapahtumiin ja vastuut niissä päätetään tapauskohtaisesti

 

2. FRESHABIT
- Reijo Jantunen sijaisena Paavo Jantunen: FRESHABITIN valtakunnalliset ja FRESHABIT Puruveden alueelliset työryhmät ja kokoukset
- Lasse Musakka: kansainvälinen yhteistyö ja erilliskysymykset
Edustus konkreettisten toimenpiteiden kohdealueille perustettaviin työryhmiin
- Kari Lindsröm: kohdealue 1 (Lautalahti-Jouhenlahti-Matinniemi valuma-alueineen)
- Hannu Kutvonen: kohdealue 2 (Savonlahti valuma-alueineen)
- Mikko Suonio: kohdealue3 (Hautalahti – Puntunen valuma-alueineen)
- Pentti Hiltunen: kohdealue 4 (Ketolanlahti – Suokonlahti – Myllylahti valuma-alueineen)
- Raimo Oksman ja Heikki Tynkkynen: kohdealue 5 (Ristilahti – Naaranlahti – Susiniemi valuma-alueineen)

 

3. Talven 2016 tapahtumien vastuuhenkilöt
- Jaakko Eerikäinen: jään ylläpito ja nosto 18.2. (varalla 19.2.) Pääkannassa
- Kari Lindström: Kerimäen talvitapahtuma 21.2.

 

Hallitus tarkentaa vastuita vuoden mittaan.

 

Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät Pro Puruveden kotisivuilta.

 

 

 

Vanhemmat jutut ja kuvat siirretty arkistoon.


 

 

 

Sivua muokattu 04.08.2017    |    Takaisin ylös

© Pro Puruvesi ry     | Yhteystiedot | Sivukartta | Palaute | Tietoa sivustosta

Marikoo Kotisivuratkaisut